Synnytyskipuun auttaa rentoutuminen
Rentoutuminen nopeuttaa synnytyksen edistymistä. Rentoutunut synnyttäjä toimii yhteistyössä kehonsa kanssa, kohtu työskentelee tehokkaammin, kohdunsuu avautuu nopeammin ja kivunsieto kasvaa. Erilaisiin rentoutumismenetelmiin voi tutustua perhevalmennuksessa ja tietoa saa myös raskautta ja synnytystä käsittelevistä kirjoista. Rentoutumisharjoitukset kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa, sillä rentoutumisen oppiminen vaatii harjoittelua.
Artikkelissa on valokuvia rentoutumistavoista synnytyksen aikana.
Aiheet:
synnytys
Osio: Vauvan kanssa
Savonia AMK 26.2.2009
Synnytyskivun lievitys ja TNS eli Transkutaaninen sähköinen hermoärsytys
Sähköinen hermoärsytys on vanha kivunlievitystapa. Menetelmässä annetaan kipualueelle tai akupunktiopisteisiin sähköstimulaatiota, jonka voimakkuuden ja laadun synnyttäjä valitsee itse. Sähköstimulaatiosta saadaan paras apu kipuun, kun se aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Artikkelissa on valokuva sähköstimulaatiosta.
Aiheet:
synnytys
Osio: Vauvan kanssa
Savonia AMK 26.2.2009
Synnytyskivun lievitys akvarakkuloiden avulla
Akvarakkulat ovat kivunlievitysmenetelmä, jossa ohuella injektioneulalla pistetään ihon alle tislattua vettä pieniksi rakkuloiksi. Rakkuloiden tuoma kivunlievitys auttaa synnyttäjää hengittämään vapaammin. Kivun helpottuessa synnyttäjä rentoutuu paremmin ja kohdunsuu avautuu nopeammin. Akvarakkuloiden kipua lievittävä vaikutus kestää 30 minuutista muutamaan tuntiin.
Artikkelissa on valokuvia akvarakkuloiden laittamisesta.
Aiheet:
synnytys
Osio: Vauvan kanssa
Savonia AMK 26.2.2009
Synnytyskivun lievitys ja johtopuudutukset
Epiduraali- ja spinaalipuudutuksia pidetään kivunlievitysmuodoista tehokkaimpina. Onnistuessaan ne vievät kivut lähes kokonaan synnyttäjiltä.
Paraservikaali- ja pudendaalipuudutukset ovat paikallisia emättimen kautta laitettavia puudutuksia.
Aiheet:
synnytys
Osio: Vauvan kanssa
Savonia AMK 26.2.2009
Toimenpiteet synnytyksen jälkeen
Heti lapsen syntymän jälkeen äidille annetaan kohtua supistavaa lääkettä istukan synnyttämiseksi. Äiti itse ponnistaa irronneen istukan ulos supistuksen aikana kätilön avustaessa. Ennen mahdollista välilihan tai emättimen pohjan ompelua istukka tarkistetaan. Äitiä ja vastasyntynyttä tarkkaillaan synnytyssalissa yleensä kaksi tuntia ennen osastolle vientiä, polikliinisissa synnytyksissä seuranta-aika on vähintään kuusi tuntia ennen kotiutusta.
Aiheet:
synnytys,
toimenpiteet,
istukka
Osio: Vauvan kanssa
Savonia AMK 26.2.2009
Synnytyskivun lievitys kipu- ja rauhoittavillalääkkeillä
Synnytyksen aikainen lääkkeellinen kivunlievitys on turvallista, kunhan lääkkeen annostus ja ajoitus ovat harkittuja sekä sikiön ja äidin vointia seurataan.
Aiheet:
kipulääkkeet,
rauhoittavat lääkkeet,
synnytys
Osio: Vauvan kanssa
Savonia AMK 26.2.2009
Synnytyksen operatiivisia toimenpiteitä
Imukuppia käytetään synnytyksen ponnistusvaiheessa, kun äidin voimat uupuu tai synnytys on saatava nopeasti päätökseen. Synnytyksen aikana lapsista on noin 3-4 % perätarjonnassa. Perätilasynnytykselle on hyvät edellytykset, kun kohdun supistustoiminta on normaali, lantio on muodoltaan ja mitoiltaan säännöllinen eikä sikiö ole liian iso suhteessa äidin lantioon. Ensisynnyttäjän perätilasynnytys alakautta on mahdollinen, kun kaikki edellytykset ovat kunnossa. Istukka irtoaa 95 % synnytyksistä puolen tunnin sisällä lapsen syntymästä. Jos irtoaminen ei tapahdu tunnin kuluessa, on istukka usein irrotettava käsin. Lääkäri irrottaa istukan käsin äidin ollessa nukutuksessa tai selkäydinpuudutuksessa.
Aiheet:
synnytys,
toimenpiteet,
ongelmat
Osio: Vauvan kanssa
Savonia AMK 26.2.2009
Synnytyksen käynnistäminen
Synnytys joudutaan käynnistämään noin 10 - 15 %:lla synnyttäjistä. Syynä voivat olla mm. äidin perussairaus, äidin raskauden aikaiset sairaudet tai häiriöt, sikiön yliaikaisuus, Rh- immunisaatio tai sikiön sairaus. Syynä voi olla myös sikiön vaaratilanteen uhka tai ennaltaehkäisy, kuten istukan toimintahäiriö, poikkeava löydös sikiössä tai napanuoran virtausmittauksissa tai sikiökalvojen ennenaikainen puhkeaminen. Käynnistäminen voi tapahtua kohdunsuuta pehmittävällä lääkkeellä eli prostaglandiinivalmisteella (joko suun kautta otetulla tabletilla tai emättimeen annosteltuna) , kalvojen puhkaisun avulla tai laskimoon tiputettavalla kohtua supistavalla lääkeaineella, oksitosiini-infuusiolla. Synnytyksen käynnistämiselle pitäisi olla aina lääketieteellinen aihe. Artikkelissa esitetään piirroskuvan avulla kalvojen puhkaisu.
Aiheet:
hoito (huolenpito),
hoito (kunnossapito),
synnytys
Osio: Vauvan kanssa
Savonia AMK 25.2.2009
Synnytyksen nopeuttaminen
Synnytyksen yhteydessä voidaan synnytystä nopeuttaa sikiön tai äidin voinnin niin vaatiessa kohtua supistavilla lääkkeillä, kalvojen puhkaisun avulla sekä välilihan leikkauksella.
Artikkelissa esitetään piirroskuvan avulla välilihanleikkaus.
Aiheet:
hoito (kunnossapito),
synnytys,
kohtu,
hoito (huolenpito)
Osio: Vauvan kanssa
Savonia AMK 25.2.2009
Synnytys keisarileikkauksella - suunniteltu keisarileikkaus eli elektiivinen sektio
Keisarileikkaus eli sektio tehdään tilanteissa, joissa alatiesynnytys ei ole mahdollinen äidistä tai lapsesta johtuvien syiden vuoksi. Elektiivinen sektio suunnitellaan yleensä tehtäväksi n. viikko ennen laskettua aikaa. Neuvola lähettää äidin loppuraskaudesta äitiyspoliklinikalle, jossa lääkäri tekee synnytystapa-arvion ja sen perusteella sektiopäätöksen. Äiti ja vauva voivat kotiutua toivomustensa ja vointinsa mukaan 4. - 6. päivänä keisarileikkauksesta. Jälkitarkastus leikkauksen jälkeen on yleensä neuvolassa.
Aiheet:
hoito (kunnossapito),
keisarileikkaukset,
synnytys,
hoito (huolenpito)
Osio: Vauvan kanssa
Savonia AMK 26.2.2009