Lapsen kasvu
(www.terveyskirjasto.fi)
Niin sanotuksi alkukasvuksi kutsutaan vaihetta, joka alkaa yhdeksänneltä raskausviikolta sikiövaiheen alusta ja joka jatkuu hidastuvana noin 2
Aiheet:
ravitsemus,
punnitus,
kehitys,
kasvuhäiriöt,
lapsi
Osio: Lasten kanssa
Duodecim 7.1.2008
Kielen ja kommunikaation kehitys
(www.terveyskirjasto.fi)
Lapsen varhainen kommunikaatio tapahtuu ei-kielellisesti liikkein, ilmein ja elein, ja hän käyttää hyväkseen paitsi kuuloa, myös näkö- ja tuntoaistia. Varsin pian lapsi oppii erottamaan ja tunnistamaan äänensävyjä, painoa ja puheen rytmiä. Myöhemmin hän oppii tunnistamaan ja ymmärtämään kielellisen viestin sanoja ja lauseita.
Aiheet:
tiedotus,
viestintä,
tiedonsiirto,
kieli,
puheterapia,
tiedonvälitys,
puhe,
lapsi
Osio: Lasten kanssa
Duodecim 7.1.2008
Kun lapsella on todettu puheen kehityksen häiriö
(www.terveyskirjasto.fi)
Katso myös luvut "Neurologisten ongelmien seulonnat",
Aiheet:
tiedotus,
puhe,
tiedonsiirto,
puheterapia,
kehitys,
lapsi,
viestintä,
tiedonvälitys,
kieli
Osio: Lasten kanssa
Duodecim 7.1.2008
Alaraajojen vaarattomat pikkuvirheet
(www.terveyskirjasto.fi)
Vastasyntyneen jalat saattavat olla kääntyneet omituisiin asentoihin oltuaan kuukausikaupalla ahtaassa kohdussa. Yleensä ongelmat korjaantuvat itsekseen tai vanhempien antaman jumpan avulla. Synnytyslaitoksella huomataan kyllä kampura- ja keinutuolijalat ja muut vaikeat virheasennot, jotka tarvitsevat ortopedin hoitoa. Lonkkaluksaation toteaminen on vaikeampaa, mutta muun muassa siitä syystä lääkärintutkimus toistetaan vauvaikäisillä useampaan kertaan (ks. luku "Somaattiset seulonnat",
Aiheet:
lapsi,
lattajalka
Osio: Lasten kanssa
Duodecim 7.1.2008
Tapaturmien ehkäiseminen
(www.terveyskirjasto.fi)
Koska lapsi kasvaa nopeasti, myös vaaratilanteet muuttuvat. Valtaosa alle kolmevuotiaitten lasten tapaturmista sattuu kodin sisätiloissa. Nelivuotiaasta lähtien ulkona sattuneiden tapaturmien osuus kasvaa.
Aiheet:
myrkytykset,
tapaturmat,
turvallisuus,
lapsi
Osio: Lasten kanssa
Duodecim 7.1.2008
Sairaan lapsen neuvolaseuranta
(www.terveyskirjasto.fi)
Joskus lapsella on terveysongelmia heti synnyttyään ja hän joutuu välittömästi lastenlääkärin hoitoon. Toisinaan tarvitaan myös neurologia, toisinaan kirurgia. Onneksi suomalaislapset syntyvät sairaalassa. Erikoissairaanhoidosta on saatavissa erikoisosaamista. Jos jotakin harvinaista tilannetta ei pystytä hoitamaan omassa sairaalassa, lapsi lähetetään yliopistosairaalaan ja haetaan spesialisti, joka kykenee hoitamaan juuri sitä nimenomaista pulmaa. Usein, kun syntymän yhteydessä on ollut ongelmia, erikoissairaanhoito jatkaa lapsen seurantaa vielä jonkin aikaa. Jos lapsella todetaan krooninen sairaus, vaikkapa sydänvika tai neurologinen vamma, erikoissairaanhoidon seuranta jatkuu aikuisikään asti.
Aiheet:
seuranta,
lapsi
Osio: Lasten kanssa
Duodecim 7.1.2008
Seurantaa ja seulontaa neuvolassa
(www.terveyskirjasto.fi)
Luvussa "Terve lapsi eri ikäkausina"
Aiheet:
kehitys,
seuranta,
lapsi
Osio: Lasten kanssa
Duodecim 7.1.2008
Neurologisten ongelmien seulonnat
(www.terveyskirjasto.fi)
Neurologisilla ongelmilla tarkoitetaan poikkeavuuksia, joka ilmenevät aivoissa, selkäytimessä, ääreishermostossa, autonomisessa hermostossa tai lihaksissa. Ne saattavat olla peräisin aiemmasta vauriosta tai dynaamisesta tilasta, jossa kudos kasvaa joko liikaa tai surkastuu poikkeavasti. Neurologia ja psykiatria sivuavat toisiaan monelta osin, ja osa toimintakyvyn häiriötä aiheuttavista tiloista on sellaisia, että niihin liittyy todennäköisesti sekä neurologinen että psyykkinen komponentti. Kun näin on, puhutaan psykoneurologiasta tai neuropsykiatriasta.
Aiheet:
tiedotus,
oppiminen,
kehitysvammaisuus,
keskushermosto,
tiedonsiirto,
aivot,
infantiili spasmi,
hermosto,
kehitys,
selkäydin,
lapsi,
viestintä,
tiedonvälitys
Osio: Lasten kanssa
Duodecim 7.1.2008
Kuusivuotiaana
(www.terveyskirjasto.fi)
Nopean kasvun vaihe on saattanut tehdä lapsen aiempaa kömpelömmäksi.
Aiheet:
esikoulu,
liikenneturvallisuus,
kehitys,
lapsi
Osio: Lasten kanssa
Duodecim 4.1.2008
Näön kehitys ja seulonta
(www.terveyskirjasto.fi)
Näkökyky kehittyy vähitellen, ja sen kehitys on riippuvainen aivojen samanaikaisesta kehittymisestä. Virheetön toiminta edellyttää monimutkaisen kokonaisuuden saumatonta yhteispeliä: silmän, näköaivokuoren, niiden välisten ratojen ja silmän liikkeistä vastaavien hermojen sekä silmälihasten on oltava kunnossa. Jotta lapsi oppisi näkemään parhaalla mahdollisella tavalla, molempien silmien tulisi välittää aivojen näköalueelle yhtäläinen näköhavainto alusta alkaen.
Aiheet:
näköhäiriöt,
kaihi,
näkö,
kaihiTNR2630,
lapsi,
karsastus
Osio: Lasten kanssa
Duodecim 7.1.2008
