TerveSuomi

Marja-Liisa Lindbohm, Tarja Liuha Julkaistu 30.8.2008, päivitetty 28.4.2009 Työterveyslaitos

Moni raskaana oleva työntekijä on työssä äitiyslomalle jääntiin saakka. Raskaus ei ole sairaus, vaikka siihen liittyy usein sekä henkistä että fyysistä väsymystä. Yleisesti äitiysloma alkaa noin kuukautta ennen laskettua syntymäaikaa.

Jos raskaana oleva ei terveyssyistä voikaan tehdä työtä, hän voi saada sairauslomaa. Sairausajan palkkaa maksetaan sairastumispäivältä ja sen lisäksi 9 työpäivältä. Kuukauden kestäneen työsuhteen jälkeen maksetaan täysi palkka sairausloman ajalta ja lyhyemmän työsuhteen jälkeen puolet palkasta.

Useimmilla aloilla sairausloman palkkaa maksetaan työehtosopimuksen (eikä lain) perusteella pitempään, esimerkiksi noin 3 kuukautta. Voit tarkistaa palkanmaksun pituuden alasi työehtosopimuksesta. Jollei sinulle makseta palkkaa, on sinulla oikeus sairauspäivärahaan.

Raskaus ei ole hyväksyttävä syy keskeyttää työsopimus tai tehdä työsopimuksesta aiottua (esimerkiksi suullisesti sovittua) lyhyempi.

Erityisäitiysrahaa vaaran takia

Jos raskaana olevan työtehtäviin tai työoloihin liittyy altistuminen kemiallisille aineille, säteilylle, tarttuvaan tautiin tai muuhun vastaavaan, joka voi vaarantaa työntekijän tai sikiön terveyden, eikä vaaratekijää voida poistaa, hänet on pyrittävä siirtämään muihin sopiviin työtehtäviin.

Jos muuta työtä ei voida järjestää, hänellä on oikeus jäädä pois työstä. Tuolta ajalta hänellä on oikeus erityisäitiysrahaan äitiyspäivärahakauden alkamiseen saakka. Erityisäitiysrahaa voidaan maksaa äitiysloman alkamiseen saakka.

Erityisäitiysrahan maksaminen edellyttää, että tuleva äiti on

• työkykyinen
• hänelle ei voida järjestää muuta työtä
• hän joutuu vaaran takia olemaan pois työstä

Erityisäitiysrahaa voidaan harkita, jos kemiallinen aine on

• anestesiakaasu

• lyijy tai sen johdannainen

• elohopea tai sen johdannainen

• solunsalpaaja

• hiilimonoksidi

• naisen tai sikiön terveydelle vaaralliseksi arvioitu torjunta-aine

• naisen tai sikiön terveydelle vaaralliseksi arvioitu orgaaninen liuotin

• lisääntymisterveydelle vaaralliseksi, syöpää aiheuttavaksi tai perimää vaurioittavaksi luokiteltu aine

• ympäristön tupakansavu tai

• ionisoiva tai muu haitallinen säteily tai

• jotkut tarttuvat taudit tai

• maanalainen kaivostyö, paineistetuissa tiloissa työskentely tai vedenalainen sukeltaminen

Yötyö, muu rasitus tai vaaratekijä voivat edellyttää muutoksia työssä tai sairauslomaa

Vuorotyö, fyysisesti raskas työ, työhön liittyvät ergonomisesti hankalat työasennot ja eräät muut fyysiset tai fysikaaliset vaaratekijät eivät sisälly Suomessa erityisäitiyslomaa koskeviin säädöksiin.

Raskaudenaikainen yötyö voi kuitenkin lisätä keskenmenon tai ennenaikaisen synnytyksen vaaraa ja myös hidastaa sikiön kasvua. Vaikka yötyö ei Suomen lakien mukaan oikeuta erityisäitiysvapaaseen, siitä on olemassa muita määräyksiä. EU-direktiivin mukaan raskaana olevaa työntekijää ei pidä velvoittaa tekemään yötöitä. Jos lääkäri arvioi yötyön lopettamisen tarpeelliseksi, työntekijä tulee siirtää päivätyöhön. Jos se ei ole mahdollista, kyseeseen voi tulla sairausloma.

Raskaana oleva työntekijä voi altistua myös muille tekijöille, joista on hyvä keskustella esimerkiksi työterveyslääkärin kanssa. Voidaan miettiä työn tai työtehtävien vaihtamista tai vähentämistä, uusia apuvälineitä, lisälepotaukoja tai sairausloman tarpeellisuutta. Tällaisia äidille tai sikiölle haitallisia voivat olla

• jotkut fysikaaliset ja fyysiset tekijät

• iskut, tärinät ja liikkeet

• taakkojen käsittelyt

• melu

• äärimmäinen kylmyys tai kuumuus

• iikkeet ja asennot sekä liikkuminen (huonot työasennot, pitkään istuminen tai seisominen)

• korkealla, esimerkiksi tikkailla, työskenteleminen

• väsymys, joka edellyttää uusia työ- tai lepoaikajärjestelyjä

Lääkäri voi saada apua työolojen parantamiseen tai sairausloman tarpeen arviointiin myös Euroopan Yhteisöjen Komission yleisohjeista, joissa eo. tekijät on mainittu.

Kysy raskaus ja työ -neuvontapalvelusta

Työterveyslaitoksen Raskaus ja työ -neuvontapalvelusta voit tiedustella työolojen sopivuutta raskauden aikaiseen työskentelyyn, joko puhelimitse tai lähettää kysymyksen Internet-lomakkeella: Raskaus ja työ - neuvontapalvelun tiedonkeruulomake. Neuvontapalvelun asiantuntijat ovat Helena Taskinen, Heikki Frilander (toimivapaalla 1.4-30.6.2008, paitsi tiistait), Marja-Liisa Lindbohm ja Eva Helaskoski.

Puh. 030 4741 (Työterveyslaitoksen vaihde)
 
HUS/Myrkytystietokeskus vastaa raskauden- ja imetyksenaikaista altistumista koskeviin kyselyihin (lääkkeet, infektiot, säteily). Keskus palvelee koko maata. Se antaa neuvontaa sekä yleisölle että  terveydenhuollolle ja tietoa medialle ja viranomaisille. Tietopalvelu ei hoida potilaita eikä määrää lääkkeitä.

Puhelinnumero on 09-471 977, ja se vastaa joka päivä, ympäri vuorokauden.

HUS/Teratologinen tietopalvelu vastaa kyselyihin lääkkeiden ja muiden ulkoisten tekijöiden aiheuttamista mahdollisista sikiöhaitoista. Se ei puutu äidin tai raskauden hoitoon.

Teratologisen tietopalvelun puh. 471 76 500, arkisin kello 9-12.