TerveSuomi

Kaisa Kauppinen, Mari Kupiainen, Tarja Liuha, Minna Toivanen Julkaistu 30.8.2008, päivitetty 3.8.2010 Työterveyslaitos

Pitkät työpäivät kasaantuvat lapsiperheisiin. Työ vaikuttaa merkittävästi siihen, millaista vanhemmuutta lapsi saa osakseen.

Jos työ rasittaa liikaa, myös perheen ja lasten kanssa oleminen kärsii. Työstressi siirtyy perheeseen: Äiti tai isä ei ehkä jaksa kuunnella lapsen tarpeita ja mielipiteitä tai olla kiinnostunut lapsen tekemisistä, koulunkäynnistä ja harrastuksista. Lapsenkin henkinen hyvinvointi heikkenee, ja tämä voi lopulta johtaa lapsen käyttäytymisen häiriöihin:

• Työstressi voi lisätä vanhempien ja lasten välisiä ristiriitoja. Stressaantunut isä tai äiti voi turvautua voimankäyttöön tai rankaisuun, jolla on yhteys lapsen aggressiiviseen käytökseen.
• Jos äiti tai isä vetäytyy työstressin uuvuttamana, vanhemman huolenpito ja läsnäolo lapsen elämässä vähenevät, mikä voi ennustaa mm. lapsen masentumista.
  

Kun työpaikka kehittää työn itsenäisyyttä ja työntekijän vaikutusmahdollisuuksia, tukee se myös vanhemmuutta. Kääntöpuoli joustoille voi olla ylisitoutuminen työhön: työn ja muun elämän raja voi hämärtyä.

Vanhempien pitkät ja epäsäännölliset työajat vähentävät perheen yhteistä aikaa ja heikentävät sekä naisten että lasten hyvinvointia. Yhteispohjoismaisen tutkimuksen mukaan eritoten suomalaisten lasten terveyteen vaikuttaa äidin ylikuormittuminen työssä. Miehillä tulos ei ole yhtä selvä.

Kun sekä työ että perhe ovat tärkeä voimavara niin miehelle kuin naisellekin, on tärkeää koettaa löytää tasapaino työn ja perhe-elämän välille. Isän, äidin, puolison ja työntekijän roolit vahvistavat itsetuntoa, monipuolistavat ihmisen persoonallisuutta ja taitoja sekä lisäävät sosiaalisia valmiuksia. Näitä taitoja tarvitaan työelämässäkin yhä enemmän.