Vuorotteluvapaalle, osa-aikatyöhön tai opintovapaalle

Mari Kupiainen, Tarja Liuha, Minna Toivanen Julkaistu 30.8.2008, päivitetty 27.4.2009 Työterveyslaitos

Perhevapaiden lisäksi on muita samantyyppisiä etuuksia, joita voivat hakea niin perheelliset kuin perheettömätkin. Vuorotteluvapaa-, osa-aikalisä-  ja opintovapaajärjestelmä antavat työssä oleville mahdollisuuden parantaa jaksamistaan, jakaa työtä tai jäädä opintovapaalle palvelussuhteen aikana. Työuran loppupäässä osa-aikaeläke on mahdollinen.

Vuorotteluvapaata ja -korvausta

Työntekijä voi saada työnantajansa kanssa sopien 90-359 päivää vuorotteluvapaata työstään ja palata vapaan jälkeen vanhaan työhönsä tai siihen rinnastettavaan työhön. Työnantaja sitoutuu vapaan ajaksi palkkaamaan työvoimatoimistoon työttömäksi ilmoittautuneen työnhakijan. Palkattava voi tehdä eri työtä, mutta hänen on tehtävä yhtä pitkää työpäivää kuin vapaalla oleva on tehnyt.

Vuorotteluvapaalla oleva saa vapaansa ajalta vuorottelukorvausta, jonka määrä on 70-80 prosenttia hänen työttömyyspäivärahansa määrästä, työuran kestosta riippuen. Korvaukseen ei lasketa lapsikorotuksia.

Osa-aikatyötä ja osa-aikalisää

Osa-aikalisä sekä tuo työtilaisuuksia työttömille että auttaa niin nuorempia kuin vanhempiakin jaksamaan työssä. Osa-aikatyöhön siirtymisestä on sovittava työnantajan kanssa. Työnantajan sitoutuu ottamaan sijaiseksi työttömän työnhakijan.

Osa-aikalisää voi saada kokopäivätyöstä määräaikaiseen osa-aikatyöhön siirtyvä, joka on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään vuoden. Osa-aikalisä on noin puolet kokoaikatyön ja osa-aikatyön palkkojen erotuksesta.

Opintovapaata ja aikuiskoulutustukea

Opintovapaan tavoite on parantaa työssä olevan koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia. Opiskelun ei tarvitse liittyä työnantajan toimintaan, vaan työntekijä voi valita vapaasti opintonsa. Opintovapaaoikeus koskee työntekijää, virkamiestä ja viranhaltijaa, joka on ollut päätoimisesti saman työnantajan palveluksessa yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vuoden.

Opintovapaa on palkatonta, ellei siitä ole työnantajan kanssa toisin sovittu. Opintovapaalla olija voi hakea aikuiskoulutustukea, jollei hän saa palkkaa ansiotyöstään koulutusajalta. Aikuiskoulutustuen määrä karttuu työkuukausien mukaan. Työssäoloaikaan rinnastetaan osittain eräät perhevapaat ja eläkeajat.

Osa-aikaeläkettä

58 vuotta täyttänyt työntekijä tai yrittäjä voi saada joustoa työhönsä ja apua jaksamiseensa siirtymällä osa-aikaeläkkeelle. Osa-aikaeläkettä voi saada, jos

  • siirtyy osa-aikatyöhön ja pienentää työaikaansa
  • on ollut kokoaikaisessa työssä vähintään 12 kuukautta viimeisen 18 kuukauden aikana ja
  • ansainnut työeläkettä vähintään 5 vuotta viimeisen 15 vuoden aikana
  • ei saa muuta työeläkettä Suomesta eikä ulkomailta

Vuonna 1947 ja sen jälkeen syntyneet voivat saada osa-aikaeläkettä 58-67-vuotiaina. Vuonna 1946 tai aikaisemmin syntyneet voivat saada osa-aikaeläkettä ennen kuin täyttävät 65 vuotta.

Osa-aikaeläke on puolet kokoaikatyön ja osa-aikatyön palkkojen erotuksesta.

Lisätietoa osa-aikaeläkkeestä saat omasta eläkelaitoksestasi. Eläkelaitoksen saat selville työnantajaltasi. Jollet tiedä eläkelaitostasi, Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta löydät eläkelaskurin, jonka avulla voit laskea arvion työeläkelakien mukaisesta vanhuuseläkkeestäsi.

www.kela.fi
www.mol.fi (Työ- ja elinkeinoministeriö)
www.etk.fi (Eläketurvakeskus)
www.tyoelake.fi
www.finlex.fi (ajantasainen lainsäädäntö)