Matti Joensuu, Sirkku Kivistö, Tarja Liuha Julkaistu 3.3.2009, päivitetty 10.5.2009 Työterveyslaitos
Esimiehen tehtävä on pitää huolta, että työnteko sujuu ja työyhteisö toimii. Miten esimiehenä vähennät sairauslomia ja edistän työhönpaluuta pitkältä sairauslomalta? Tiedätkö, että esimiehen ja työyhteisön toimintatavat avainasemassa paitsi työpaikan hyvinvoinnissa, myös sairauslomalaisen työhönpaluussa?
Moni pitkällä sairauslomalla oleva, varsinkin ikääntynyt, miettii yhä yleisemmin eläkkeelle hakemista. Masennus johtaa yhä yleisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle.
Eläkkeelle jäännin sijaan on vaihtoehtoja. Työyhteisö ja esimies voivat yhdessä miettiä, "mikä on meidän työpaikan keino rohkaista sairauslomalainen palaamaan työhön". Hyvä apu mietinnässä on työterveyshuolto.
Miten osaat tukea?
Esimiehen kannattaa etsiä tukimuotoja, koska
Työhönpaluuta on tutkittu. Sairauspäiviä on vähemmän ja elämänlaatu on parempaa, jos seuraavat kolme asiaa kulkevat käsi kädessä:
1. Sairastuneeseen pidetään kannustavasti yhteyttä pikaisesti sairastumisen jälkeen
2. Sairastuneelle osoitetaan halukkuus neuvotella töiden järjestämisestä. Yhdessä etsitään järjestely, jossa työn ja terveyden suhde on kohdallaan
3. Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö toimii
Työpaikalla kannattaa sopia oma toimintamalli:
Muistilista esimiehelle:
Esimiehenä sinun kannattaa katsoa, että
Hyvä esimies tietää tukitoimista; on selvillä taloudesta, on jopa laskenut, mitä yritys/yksikkö säästää, kun sairauspoissaoloja saadaan vähennettyä; on ajan tasalla sairauslomalaisen työhönpaluun tukitoimista; huolehtii myös omasta jaksamisestaan.
Muutoksia on nykytyöpaikoilla niin usein, että hyvän johtajan on sytä miettiä muutoksissa myös työterveyttä. Hän antaa alaisille aikaa sopeutua muutokseen, kuten itsekin on jo saanut aikaa - hänhän tietää tulevasta muutoksesta paljon ennen alaisia.
Hän pohtii ennalta, miten työpaikan suunniteltu uudistus vaikuttaa työterveyteen: ajattelee asian "läpi" vaikkapa työterveyshuollon kanssa: onko tämä ja tuo vaikeus vain alkuvaiheen hankaluutta vai tuleeko siitä kenties pysyvä: jos tulee pysyvä vaikeus, miten se hallitaan...
Koeteltuja sairauslomalta työhönpaluuta tukevia malleja löytyy useita:
Paluu työhön. Sirkku Kivistö (Satu Lehtonen toim.) Työterveyslaitos 2005
Druvan-malli (Dragsfjärd - utveckling - arbetsförmågan), jossa voimakas panostus työterveyspalveluihin osoittautui myös taloudellisesti tehokkaaksi, ks. työturvallisuuskeskuksen sivuilta, Kari Rissa 2007: www.tyoturva.fi
Sairauspoissaolojen seurantajärjestelmä on muutostilanteiden hallintaa:
Sosiaali-ja terveysministeriön opas: www.stm.fi hakusanoin:
Sairauspoissaolokäytäntö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä
Oppaassa keskitytään työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöhön, joka on tärkeää työkykyongelmien havaitsemisessa ja varhaisessa hoidossa. Oppaan tavoite ei ole sairauspoissaolojen vähentäminen poissaolokäyttäytymistä vaikeuttamalla, vaan työterveyden ja työkyvyn edistäminen sairauspoissaolojen hallinnalla. Opas auttaa suunnittelemaan toimintamalleja työkykyongelmien käsittelyyn. Jos haluat lukea tiiviin yhteenvedon työpaikan toimintamallissa
päätettävistä ja sovittavista asioista, ks. oppaan sivut 56-59.
www.ttl.fi
Linkistä löytyy Varhainen tuki - toimintamalli työkyvyn heiketessä. Tuula Hirvonen 2005, Helsingin kaupungin työterveyskeskus. Tämä opas haluaa auttaa esimiestä tiedostamaan johtamisen merkitys työhyvinvoinnille ja tunnistamaan varhain työntekijän työkyvyn heikkeneminen. Se myös rohkaisee ottamaan puheeksi työkykyasiat.
www.mol.fi
Linkistä löytyy Työturvallisuuskeskuksen julkaisu Rakennusteknisen alan ikähanke Tuottavaa työtä kaiken ikää - näkökulmia HKR-Tekniikan ikäohjelmasta (toimittanut Juha Nurmela) kertoo konkreettisin esimerkein, miten rakennusalalla voidaan mm. vähentää sairauspoissaoloja ja edistää yli 45-vuotiaiden työntekijöiden työssäoloa.