TerveSuomi

Julkaistu 25.2.2009, päivitetty 25.2.2009 Savonia AMK

KELA:n vanhempainrahan saamisen edellytyksenä on lääkärin suorittama jälkitarkastus, jossa äidin terveydentilan selvittämisen lisäksi on mahdollisuus saada ehkäisyneuvontaa.

Jälkitarkastus lääkärin luona tapahtuu 7 - 12 viikkoa synnytyksen jälkeen. Sitä varten tutkitaan etukäteen äidin hemoglobiini, virtsa sekä mitataan verenpaine ja paino.

Äiti tulee vastaanotolle useimmiten yksin isän ollessa työssä tai kotona lasta hoitamassa. Aluksi keskustellaan äidin synnytyskokemuksista ja hänen voinnistaan synnytyksen jälkeen. Tärkeitä puheenaiheita ovat äidin jaksaminen ja selviytyminen vauvan hoidosta ja imetyksestä. Äiti saattaa olla väsynyt tai tuntea itsensä masentuneeksi, jolloin lääkärin kanssa voidaan yhdessä pohtia ratkaisua tilanteeseen, koska erilaista apua on saatavilla. Ongelmia voivat olla myös painonhallinta, raskausarvet ja keisarileikkaukseen liittyvät asiat. Mikäli synnyttäneellä on ollut ylipainoa jo ennen raskautta, ongelma pitäisi hoitaa viimeistään tässä vaiheessa ja ainakin ennen mahdollista seuraavaa raskautta. Ylipainon vuoksi raskausajan komplikaatioina on tavallista useammin verenpaine- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Nämä puolestaan altistavat raskausmyrkytykselle ja lisäävät sekä äidin että syntyvän lapsen riskiä myöhemmin sairastua ns. metaboliseen oireyhtymään.

Raskausdiabeetikoita kannustetaan jatkamaan jo raskauden aikana tutuksi tulleita elämäntapaneuvoja. Sokeritasapainon omaseuranta on tässä hyvänä tukena. Noin vuoden kuluttua (insuliinihoitoisilla jo ½ v) tehtävä sokerirasitus kertoo, kuinka tässä on onnistuttu. Jatkoseuranta aikuistyypin diabeteksen ennaltaehkäisemiseksi siirtyy raskauden jälkeen perusterveydenhuollon vastaanotoille.

Lääkäri tekee gynekologisen tutkimuksen, jossa tarkistetaan episiotomiahaavan paraneminen, limakalvojen kunto sekä kudosten löystyminen, joka aiheuttaa mm. tilapäistä virtsan karkailua. Tässä yhteydessä on luonnollista kerrata lantionpohjalihasten vahvistus metodi. Vastaanotolla tarkistetaan myös kohdunsuun paraneminen, valkovuoto ja mahdollinen verinen vuoto. Lääkäri tunnustelee kohdun koon, kiinteyden ja mahdollisen aristuksen kohdussa tai sen ympäristössä. Harvemmin tarvitaan vielä lisäselvityksiä, kuten alamahan ultraäänitutkimusta tai verikokeita.

Jälkitarkastuksessa suunnitellaan äidin toiveet ja mahdolliset rajoitukset huomioiden synnytyksen jälkeinen ja imetyksen aikainen raskaudenehkäisy. Täysimetyksen aikana on ns.progestiiniehkäisy (minipillerit tai ihonalainen kapseli) mahdollinen. Yhdistelmäehkäisypillereihin siirtyminen on sallittua, kun lapsi saa jo lisäruokaa ja imetys on lopuillaan. Kierukan(kupari-, hormoni-) asennus on mahdollista aikaisintaan 6vk synnytyksestä. Edellytyksenä on normaali papa-vastaus, otettuna n. vuoden sisällä.

Kondomin käyttö on turvallinen ja luonnollinen ehkäisytapa. On muistettava, että imetys ei estä raskautta.

Tarkastuksen päätteeksi lääkäri luovuttaa äidille neuvolakortin ja jälkitarkastustodistuksen KELA:a varten.

Terveydenhoitajan osuus jälkitarkastuksessa

Noin 8 viikkoa synnytyksen jälkeen äiti varaa ajan terveydenhoitajalta jälkitarkastusta varten.

Terveydenhoitajan kanssa keskustellaan raskaudesta, synnytyksestä ja lapsivuodeajasta.

Raskauden ehkäisy, jaksaminen kotona, äidin ja isän oma aika sekä puolisoiden yhteinen aika voivat olla myös keskustelun aiheina. Terveydenhoitaja voi keskustella myös seksistä, virtsankarkailusta, selän rasituksesta ja jumppaohjeista. Lisäksi arvioidaan kuinka yhteistyö sujui.

Lääkäri tekee jälkitarkastuksen, johon tarvitaan tiedot verenpaineesta, hemoglobiinista, tarvittaessa CRP sekä virtsakoe. Lisäksi merkitään jälkivuodon kesto ja kuukautiset sekä tiedot imettämisestä, selkä- ja vatsakivuista sekä lapsen voinnista.

Lähteet

Eskola, K. & Hytönen, E. 1997. Naisen elämä ja hoitotyö. Otava. Helsinki.

Kantero R-L., Levo H. & Österlund, K. 1996. Lasten sairaanhoito. WSOY. Porvoo

Minkkinen L., Jokinen, S., Muurinen E. & Surakka T. 1994. Lasten hoitotyö. Kirjayhtymä Oy. Helsinki.

Hofsten, K. & Lindbeck, L. 1995. Lapsi - Käsikirja vanhemmille. Gummerus Kirjapaino Oy.

Saarikoski, S. 1994. Synnytysopin perustiedot. Kustantaja Legekustannus Oy. Tampere.

Ylikorkiala, O. & Kauppila, A. (toim.) 1996. Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.

Armanto ja Koistinen. 2007. Toim. Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki