TerveSuomi

Julkaistu 27.2.2009, päivitetty 27.2.2009 Savonia AMK

Keisarileikkaus eli sektio tehdään tilanteissa, joissa alatiesynnytys ei ole mahdollinen äidistä tai lapsesta johtuvien syiden vuoksi. Elektiivinen sektio suunnitellaan yleensä tehtäväksi n. viikko ennen laskettua aikaa. Neuvola lähettää äidin loppuraskaudesta äitiyspoliklinikalle, jossa lääkäri tekee synnytystapa-arvion ja sen perusteella sektiopäätöksen. Äiti ja vauva voivat kotiutua toivomustensa ja vointinsa mukaan 4. - 6. päivänä keisarileikkauksesta. Jälkitarkastus leikkauksen jälkeen on yleensä neuvolassa.

Keisarileikkauksella tarkoitetaan lapsen synnyttämistä leikkaamalla äidin vatsanpeitteiden läpi. Keisarileikkaus tehdään tilanteissa, joissa alatiesynnytys ei ole mahdollinen äidistä tai lapsesta johtuvien syiden vuoksi. Äidistä johtuvia syitä voivat olla mm. lantion ahtaus suhteessa lapsen kokoon, etinen istukka (istukka peittää synnytyshetkellä kohdun suun kokonaan tai osittain) tai raskauden äidille aiheuttama sairaus, esimerkiksi nopeasti kehittyvä pre eklampsia eli raskausmyrkytys tai joku muu äidin perussairaus. Lapsesta johtuvia syitä voivat olla lapsen poikkeavan suuri koko ja tarjontahäiriöt, mm. poikki- ja perätilat tai lapsella todettu harvinainen rakennepoikkeavuus.

Elektiivinen sektio suunnitellaan ennakolta raskauden aikana tehtäväksi noin viikko ennen laskettua aikaa. Neuvola lähettää äidin loppuraskaudessa äitiyspoliklinikalle, jossa lääkäri tekee synnytystapa-arvion ja mahdollisesti sektiopäätöksen. Äitiyspoliklinikalta äidille varataan aika osastolle menoa varten ja äiti saa siihen liittyvän ohjauksen. Äiti tulee joko edeltävänä päivänä tai leikkausaamuna synnytysosastolle. Kätilö esittelee äidille osaston ja kertoo osaston hoitokäytännöistä ja tulevista tapahtumista. Osastolla sikiön sydänäänet kuunnellaan ja häntä haastatellaan leikkausta varten. Leikkausta varten vaadittavat äidin verinäytteet otetaan hänestä jo mahdollisesti etukäteen.

Nukutus- ja synnytyslääkäri tapaavat tarvittaessa äidin ennen leikkausta. Tällöin äidillä on vielä mahdollisuus keskustella leikkaukseen, puudutukseen tai nukutukseen liittyvistä asioista. Valmisteluihin kuuluu äidille tarvittaessa annettava peräruiske ja suihkussa käynti sekä leikkausta edeltävänä iltana että leikkauspäivän aamuna. . Äiti ohjataan olemaan ravinnotta ennen leikkausta. Tarkemmat ohjeet syömistä ja juomista varten saat osasta sairaalasta.

Leikkauspäivän aamuna sikiön tarjonta tarkistetaan vielä enen mikäli leikkaus oli suunniteltu tarjontahäiriön vuoksi ja tehtävää leikkausta mikäli tarjonta on muuttunut raivotarjonnaksi leikkaus yleensä perutaan. Jos äitiä ei leikata aivan aamulla, voidaan hänelle laittaa osastolla infuusio käteen suonensisäisen ravinnonsaannin turvaamiseksi.

Puoliso tai tukihenkilö voi halutessaan tulla mukaan keisarileikkaukseen, jos se tehdään puudutuksessa. Kätilö ohjaa tukihenkilön pukeutumaan sairaalan vaatteisiin ennen leikkaussaliin menemistä.

Leikkaussalissa nukutuslääkäri puuduttaa äidin laittamalla joko epiduraali- tai spinaaalipuudutuksen tai niiden yhdistelmän. Puudutus leviää navan alapuolelle. Ennen leikkauksen aloittamista varmistetaan, ettei äiti tunne kipua leikkausalueella. Leikkauksen aikana on kuitenkin normaalia, että äiti tuntee vatsan alueen liikuttelua ja painamista.

Leikkaussalissa äidin virtsaputkeen asetetaan pehmeä ja joustava katetri, jonka avulla virtsa valuu pussiin leikkauksen aikana. Äidin pulssia, verenpainetta ja hapetusta tarkkaillaan toimenpiteen aikana. Leikkaushaava tehdään joko pitkittäin navasta alaspäin tai poikittain häpykarvoituksen yläosaan. Leikkaava lääkäri päättää leikkaustavan tilanteen mukaan. Joskus leikkaustapa muuttuu yllätäen leikkaussalissa, esim. sikiön syntymisen nopeuttamiseksi.

Kätilö on leikkauksessa mukana ja hän ottaa lapsen vastaan leikkaavalta lääkäriltä. Tarvittaessa kutsutaan lastenlääkäri paikalle. Vanhemmat näkevät vauvan heti synnyttyä. Puoliso tai tukihenkilö lähtee kätilön kanssa punnitsemaan ja kylvettämään vauvan äidin jäädessä vielä leikkaussaliin.
Leikkaussalista äiti siirretään muutamaksi tunniksi tarkkailtavaksi heräämöön. Heräämössä hoitaja seuraa jatkuvasti äidin kipua ja yleisvointia. Kätilö käy heräämössä seuraamassa äidin kohdun supistumista ja vuotoa. Isä ja vauva voivat mennä katsomaan äitiä heräämöön, mikäli heräämön tilanne sen sallii, jolloin äidillä on mahdollisuus ensi-imetykseen.

Äidin voinnin salliessa hänet siirretään takaisin osastoseurantaan.

Äidin siirryttyä osastolle seuranta jatkuu kuten heräämössäkin. Seuraavina päivinä tarkkaillaan kohdun supistumista, jälkivuodon määrää, sektiohaavan paranemista, ruumiinlämpöä ja äidin yleisvointia. Virtsakatetri poistetaan, kun virtsaa erittyy hyvin ja äiti jaksaa lähteä liikkeelle. Äitiä kannustetaan liikkumaan vointinsa mukaan jo leikkauspäivän iltana.

Osastolla kivun lievityksestä huolehditaan suun kautta annettavien ja lihakseen pistettävien kipulääkkeiden avulla. Äidillä saattaa olla myös ns. kipupumppu, jonka avulla epiduraalitilaan annetaan kipupumpun avulla kipulääkettä. Ilmavaivat ovat yleinen ongelma leikkauksen jälkeen. Liikkeellä olo, ruokavalio ja vatsantoimituslääkkeet auttavat hankalaa oloa.

Äiti saa imetysapua, vauvan hoitoapua ja ohjausta tarpeen mukaan. Leikkaushaavan ompeleet joko sulavat pois itsestään tai sulamattomat ompeleet poistetaan 6 - 7 päivän kuluttua leikkauksesta sairaalassa tai neuvolassa. Äiti ja vauva voivat kotiutua toivomustensa ja vointinsa mukaan 4.-6. päivänä keisarileikkauksesta. Jälkitarkastus leikkauksen jälkeen on yleensä neuvolassa.

Lähteet

Eskola, Hytönen: Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY,2002. Eskola ja Hytönen. 2002. Nainen hoitotyön asiakkaana. Helsinki. WSOY. Saarikoski: Synnytysopin perusteet. Vammalan Kirjapaino, 1996. Ylikorkala& Kauppila.Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim, 2008.