Terve lapsi liikkuu paljon
Tomi Mäkinen Julkaistu 9.9.2008, päivitetty 2.7.2010 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Säännöllinen liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa kehittää liikuntataitoja, vahvistaa luustoa, vaikuttaa myönteisen minäkuvan kehittymiseen, opettaa vuorovaikutustaitoja, edistää painonhallintaa ja luo pohjan aikuisiän liikuntatottumuksille.
Joka viides lapsi liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi 
Liikkumattomuudella voi olla vaikutuksia pitkälle aikuisuuteen. Liikkumattomuuden taustalla on yleensä vähentynyt arkiliikunta. Vaikka vapaa-ajan liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, sisältyy lasten ja nuorten arkeen liikaa istumista viihdemedian äärellä.
Koulumatkojen kulkeminen pyörällä tai kävellen on vähentynyt ja muut lyhyet matkat kuljetaan usein autolla. Kokonaisaktiivisuuden vähentymistä onkin ehdotettu yhdeksi lasten ja nuorten lihavuusepidemian syyksi.
Lasten ja nuorten arkiliikunnasta tiedetään kuitenkin vähän. Kyselyillä tavoitetaan liikunnasta yleensä vain liikunnan harrastaminen ja tehokkaampi liikunta. Kokonaan kartoittamatta saattaa jäädä esimerkiksi spontaani liikkuminen ja liikunnalliset leikit.
Liikkumattomuuden taustalla useita tekijöitä
Pojat liikkuvat usein tyttöjä enemmän ja heidän liikuntansa on myös rasittavampaa. Vanhempien matala sosioekonominen asema näyttäisi olevan yhteydessä vähäisempään liikunnan harrastamiseen. Koulusaavutukset näyttäisivät myös ennustavan hyvin myöhempiä aikuisiän liikuntatottumuksia.
Sosioekonomisen aseman lisäksi liikkumiseen vaikuttaa paljon vanhemmilta ja muilta saatu tuki sekä se, liikkuvatko sisarukset. Erityisesti nuorilla liikkumiseen vaikuttavat myös ympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Ei kuitenkaan ole olemassa tietoa siitä, miten lasten ja nuorten liikkuminen eri väestöryhmissä on muuttunut Suomessa.
Lisää liikunnan määrää vähitellen
Lasten ja nuorten terveysliikuntasuositukset perustuvat vähimmäismäärään. Suuremmat terveyshyödyt saavutetaan liikkumalla enemmän.
On kuitenkin muistettava, että täysin liikkumaton tarvitsee aikaa saavuttaakseen suositusten mukaisen liikuntamäärän. Liikunnan määrää ja tehoa kannattaa lisätä vaiheittain vähitellen.
Jokainen liikkuu itselleen sopivalla tavalla
Liikunnan lisäksi kasvava lapsi ja nuori tarvitsee päivittäin 9–11 tuntia unta ja terveellisiä aterioita neljä tai viisi kertaa päivässä, jotta keho palautuu liikunnan ja päivän rasituksista.
Luuston kehityksen, psykososiaalisen hyvinvoinnin, hengitys- ja verenkiertoelimistön ja etenkin painonhallinnan kannalta on tärkeää, että lapsen ja nuoret oppivat jo varhaisessa vaiheessa terveelliset liikuntatottumukset, jotka mahdollisesti säilyvät aina aikuisuuteen asti.
Liikkumisen monipuoliset mahdollisuudet, liikuntalajien kehitys ja eri nuorisokulttuurit, kuten esimerkiksi skeittaus ja parkour, tulisi entistä paremmin huomioida liikuntapaikkojen suunnittelussa ja liikuntavälineiden tarjonnassa.
Kirjallisuutta:
Meidän perhe liikkuu (WSOYpro 2007, Sirpa Arvonen)