TerveSuomi

Julkaistu 8.2.2000, päivitetty 21.5.2008 Savonia AMK

Äidinmaidosta lapsi saa mm. valkuaisaineita, hiilihydraatteja, rasvahappoja, vitamiineja, rautaa sekä vasta-aineita ja valkosoluja, jotka suojaavat vauvan elimistöä infektioilta ja auttavat vastustuskyvyn kehittymisessä.

Imetyksen alusta imetyksen loppuun maidon koostumus muuttuu varsin vähän. Yleensä imetyksen loppua kohden maidon rasvapitoisuus kasvaa, mutta eniten rasvapitoisuuteen vaikuttaa se, kuinka täysi rinta on. Tyhjemmästä rinnasta tulee rasvaisempaa maitoa jo imetyksen alusta asti.

Kolostrum eli ternimaito, jota äiti erittää jo raskauden aikana, poikkeaa koostumukseltaan myöhemmin erittyvästä äidinmaidosta sisältäen enemmän mm. valkuaisaineita. Myös kolostrumin sisältämät aminohapot, immunoglobuliinit ja entsyymit ovat tärkeitä vastasyntyneelle. Tämä kannattaa muistaa, kun mietitään lapsen varhaisruokinnan etuja ja ensi-imetystä synnytyksen jälkeen.

Valkuaisaineet

Valkuaisaineet eli proteiinit ovat äidinmaidossa hyvin imeytyvässä muodossa, vaikkakin niitä on lehmänmaitoon verrattuna äidinmaidossa vähemmän. Rintamaidon proteiinipitoisuus on melko korkea ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen. Maitomäärän lisääntyessä se kuitenkin laskee vähäiseksi (0,9 %), mutta lapselle riittäväksi. Osa rintamaidon valkuaisaineista on tärkeitä suoja-aineita, jotka ehkäisevät tauteja aiheuttavien mikrobien lisääntymistä lapsen suolistossa ja pitävät yllä hyödyllistä suolistomikrobia. Ne täydentävät lapsen kehittymätöntä immuunisysteemiä ja edistävät lapsen suoliston kehitystä sekä ehkäisevät allergeenien joutumista lapsen elimistöön ensimmäisten elinviikkojen aikana. Proteiinia tarvitaan lapsen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi.

Hiilihydraatit

Hiilihydraatit muodostuvat pääosin maitosokerista eli laktoosista, joka tekee maidosta makeahkon. Hiilihydraatteja on ihmisen rintamaidossa enemmän kuin muiden nisäkkäiden maidossa. Äidinmaidon laktoosipitoisuus on suuri, minkä vuoksi lapsen ulosteet ovat löysiä ja happamia. Se edesauttaa lapsen kannalta parhaiden suolistobakteereiden, laktobasillien, kasvua suolistossa. Maitosokeri toimii suoja-aineena ja energian lähteenä sekä edesauttaa muun muassa kalkin imeytymistä.

Rasvapitoisuus

Rasvapitoisuus äidinmaidossa vaihtelee vuorokaudenajan mukaan. Suurin se on iltapäivällä, ja pitoisuus lisääntyy imetyksen jatkuessa. Rasvan vaikutuksesta lapsen energiantarpeesta tyydyttyy noin 50 %. Äidinmaito sisältää mm. monityydyttömättömiä rasvahappoja ja rasvaliukoisia vitamiineja, jotka ovat lapsen elimistön ja hermoston kehittymisen kannalta välttämättömiä. Myös äidin oma ruokavalio ja rasvan laatu vaikuttavat äidinmaidossa olevien rasvahappojen määrään ja laatuun.

Vitamiinit

Vitamiineja, esimerkiksi A-, D-, E, K- ja C-vitamiineja, on äidinmaidossa enemmän kuin lehmänmaidossa. Muun muassa C-vitamiinipitoisuus on äidinmaidossa peräti
43 mg/ 100 ml. Lehmänmaidossa ei ole C-vitamiinia juuri lainkaan (1.1mg/100ml).

Äidinmaito sisältää myös B-vitamiineja. Äidin oma D-vitamiinin tuotanto ei riitä kattamaan maidon välityksellä lapsen D-vitamiinin tarvetta, joten D-vitamiinin antaminen lapselle D-vitamiinitippoina ( DeVitol, Jekovit ) on perusteltua kahden viikon iästä alkaen. D-vitamiinin anto ehkäisee riisitautia.

D-vitamiinin kohdalla ei ole kysymys äidin liian vähäisestä tuotannosta tai rintamaidon pitoisuudesta, vaan pohjoisten alueiden liian vähäisestä auringon valon määrästä, esim. Keski-Euroopassa ei D-vitamiinilisää tarvita.

Rauta

Rauta on äidinmaidossa hyvin imeytyvässä muodossa.

Vasta-aineet ja valkosolut

Äidinmaidossa on myös tärkeitä vasta-aineita ja valkosoluja, jotka suojaavat vastasyntyneen elimistöä ulkoapäin tulevilta infektioilta ja auttavat lapsen oman vastustuskyvyn kehittymisessä. Immunoglobuliineista IgA suojelee lasta suoliston kautta infektoivilta bakteereilta ja viruksilta. Myös lysotsyymientsyymi vaikuttaa samansuuntaisesti. Äidinmaidon kautta lapsi saa myös hormoneja, entsyymejä ja kasvutekijöitä. Entsyymit auttavat lapsen ruoansulatusta, kun taas hormoneilla ja kasvutekijöillä on edullinen vaikutus lapsen kehitykseen.

Allergiaa aiheuttavat proteiinit

Rintamaidon mukana lapsi voi saada äidiltä allergiaa aiheuttavia vieraita proteiineja eli valkuaisaineita. Perheessä, jossa on allergiataipumusta, äidin on hyvä välttää yleisesti allergisoivia ruoka-aineita, kuten kalaa, munaa, tomaattia, mansikkaa, sitrushedelmiä ja suklaata. Välttämisruokavaliota ei suositella, ellei lapsella ole selkeitä oireita.

Ruoka-aineet, kuten tuore ruisleipä ja hernekeitto, jotka saavat aikaan äidille ilmavaivoja, voivat tehdä sitä myös vauvalle. Jokainen vauva on kuitenkin yksilö myös "herkkävatsaisuudessaan", joten vain kokeilemalla äiti tietää, mitä ei pidä syödä.

Lähteet

Armanto ja Koistinen. 2007. Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki.

Deufei M, Montonen E & Parviainen M.1996. Rinnalla.Suomen Kätilöliitto.

Koskinen K. Imetysohjaus. Edita. Helsinki

Imeväisikäisen lapsen ruoka.

Sosiaali ja terevysministeriön Oppaita 2004:17