Vuorotyö rikkoo sisäisen kellon rytmiä

Tarja Liuha, Timo Partonen Julkaistu 4.2.2009, päivitetty 14.5.2009 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Joka neljäs suomalainen tekee vuorotyötä, joka rikkoo oman sisäisen kellon rytmiä.

Koska yö- tai vuorotyö on monilla aloilla välttämätöntä, terveyden kannalta paras olisi looginen vuorokierto: aamuvuorosta iltavuoroon ja sitten yövuoroon. Saman vuoron tulisi jatkua joko rauhallisesti jopa useita viikkoja tai olla vain kerran tai toistua vain kaksi kertaa peräkkäin.

Aamu-ilta-yö-vuorokiertoa puoltaa myös usean alan tutkijoiden antama Unettomuuden käypä hoito -suositus (elokuussa 2008).

Terveyttäsi edistää, jos

  • vuorojärjestelmäsi on suunniteltu hyvin (esim. kierto aamu-ilta-yö)
  • työaikajärjestelyissä on otettu huomioon yksilöllisen jouston mahdollisuudet
  • työssäsi on koulutusta jokaisen omista keinoista edistää hyvinvointiaan vuorotyössä
  • teknologiset ratkaisut tukevat vireyttä ja jaksamista
  • sinulla on tai löydät omia koeteltuja omat ratkaisuja, jotka poistavat väsymystä

Tutkimusnäyttöä on, että jos työntekijä voi itse vaikuttaa työaikoihinsa myös vuorotyössä, hän kokee terveydentilansa paremmaksi ja jää harvemmin sairauslomalle. Eli työnantajan kannattaa suoda mahdollisuus räätälöidä työaikoja työntekijälle sopiviksi.

Useat teollisuuden vuorokierrot noudattavat terveystutkijan suosittelemaa logiikkaa. Sen sijaan terveydenhuollossa ja liikennealalla on yleistä esimerkiksi sijoittaa myöhäinen iltavuoro juuri ennen aamuvuoroa tai aamuvuoro juuri ennen yövuoroa. Tämä ei ole työntekijän hyvinvoinnin kannalta järkevää. Vuorotyö on raskasta, ja lyhyihin palautumisjaksoihin johtavat vuoroyhdistelmät lisäävät sitä entisestään.


Jo 45 vuoden ikä vaikeuttaa sopeutumista vuorotyöhön

Vanheneminen vaikeuttaa vuorotyöhön sopeutumista. Vaikka ihmisen sisäisen kellon tahti on sama koko elämän, kellon jousto heikkenee iän myötä. Jo yli 45-vuotiaiden on nuoria vaikeampi sopeutua useamman yön peräkkäiseen yövuoroon. Ikääntyminen aikaistaa vuorokausirytmiä ja muuttaa sitä enemmän "aamutyyppiseksi": aamulla virkeä, illalla väsyneempi.

Vuorotyötä on aikaisemmin tutkittu vireyden ja univajeen näkökulmista. Koska vuorotyötä tekevä ihminen ei voi noudattaa omaa luonnollista uni-valverytmiään, hän ei ole työssään virkeimmillään. Hänelle voi myös kertyä univajetta, jos hänellä ei ole mahdollisuuksia tai malttia nukkua tarpeeksi päivisin.

Vuorotyön aiheuttamat sisäisen kellon häiriöt ovat terveysriski ja myös aktiivisen tutkimuksen kohde. On jo saatu viitteitä, että ihmisen sisäisen kellon häiriöt vaikuttavat syövän sekä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien kehittymiseen.

Auta untasi: Kun koetat sopeutua yövuororytmiin, suojaa silmäsi aamuvalolta vaikka aurinkolaseilla.

Vuorotyössä on myös etuja

Perhe- ja sosiaalisen elämän kannalta yö- ja vuorotyö tuo monenlaisia ratkaistavia ristiriitoja. Koska yö- ja vuorotöitä tarvitaan, ne kannattaa suunnitella hyvin. Hyvin suunnitellussa vuorotyössä on myös hyviä puolia:

  • saat enemmän korvausta epämukavista työajoista
  • saatat voida vaikuttaa työaikoihisi
  • voit ennakoida työaikasi pitkälle eteenpäin
  • saat arkivapaita ja pitempiä yhtäjaksoisia vapaita kuin päivätöissä

TerveSuomen sivuilla on 8 Työterveyslaitoksen tutkijoiden suositusta ergonomian parantamiseksi.