Julkaistu 19.5.2008, päivitetty 19.5.2008 Savonia AMK
On tärkeää, että vauva saa ternimaitoa eli kolostrumia mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen. Kolostrum mm. nostaa vauvan verensokeria ja sisältää vasta-aineita erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Äidinmaidon erittyminen riippuu siitä, kuinka paljon rintarauhasta stimuloidaan. Mitä useammin vauva imee rintaa, sitä enemmän maitoa erittyy. Imemisen seurauksena äidin aivolisäke alkaa tuottaa kahta hormonia: prolaktiinia ja oksitosiinia. Prolaktiini käynnistää maidon erityksen ja oksitosiini säätelee maidon herumista. Artikkelissa on esitetty piiroskuvan avulla maidon eritykseen vaikuttavat hormonit.
Vaikka synnytys olisi ollut kuin pitkä, uuvuttava matka, väsymys on poissa, kun vastasyntynyt nostetaan äidin vatsan päälle. Aluksi vauva rauhoittuu ja kerää voimia synnytyksen aiheuttamien rasitusten jälkeen. Sinä ja miehesi voitte rauhassa tutustua häneen, jutella ja hyväillä. Lämpimälle ihollesi peitettynä lapsen energiankulutus on mahdollisimman pieni, ja näin hänen verensokerinsa pysyy korkeana.
Levättyään vähän aikaa vauva alkaa etsiytyä rinnalle: hänellä on nälkä. Venytellen ja katsekontaktia hakien hän alkaa ryömiä rintaasi kohti. Vastasyntyneellä on ns. hamuamisrefleksi: käsin tunnustellen ja päällään nokkien hän löytää rinnan ja alkaa imeä. Kannattaa antaa vauvalle riittävästi aikaa toimia itse. Jos on tarvetta, kätilö toki auttaa vauvaasi ja sinua hyvän asennon löytymisessä ja tarkistaa, että imemisote on oikea. Näin vauvasi voi imeä niin pitkään kuin haluaa.
Rinnassa on valmiina ternimaitoa eli kolostrumia. Se on monella tapaa arvokasta vauvalle ja siksi on tärkeää, että hän saa sitä niin aikaisin kuin mahdollista. Kolostrum nostaa hyvin verensokeria, mikä on tarkoituksenmukaista, sillä valvottuaan elämänsä pari ensimmäistä tuntia vauva nukahtaa.
Vastasyntyneen ja hänen vanhempiensa kiireetön ensitapaaminen on arvokas. Koettuaan heti onnistumista vauvansa tarpeiden tyydyttämisessä vanhemmat jatkossakin luottavat enemmän omiin kykyihinsä lapsensa parhaina hoitajina. Vastasyntynyttä ei tulisi erottaa äidistään ilman perusteltua syytä.
Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista esimerkiksi äidin tai vauvan poikkeavan voinnin vuoksi. Tällöin ensitapaaminen toteutetaan niin pian kuin tilanne sen sallii. Myös syntymän jälkeen tapahtuva hengitysteiden puhdistaminen imulla sekä kylvetys ja muut hoitotoimet häiritsevät vauvan etsiytymistä rinnalle.
Ymmärtääksesi kunnolla maidon nousun ja herumisen mekanismit sinun tulee ymmärtää rinnan anatomiaa ja fysiologiaa:
Maitorauhanen on muodostunut neljästä eri kudostyypistä: rauhaskudoksesta (varsinainen rintarauhanen), sidekudoksesta ja rasvakudoksesta sekä rintaa peittävästä ihosta. Maito muodostuu pääasiassa rauhaskudoksissa eli alveoleissa. Itse nännipiha on nänniä ympäröivä pigmenttialue, joka raskausaikana usein tummenee. Nännipihan alueella on runsaasti talirauhasia.
Raskauden aikana rinnat kasvavat keltarauhashormonin vaikutuksesta. Estrogeenin ja progesteronin saavat aikaan uusien maitorakkuloiden muodostumisen. Kummassakin rinnassa on noin 15–20 rauhaslohkoa. Sisempänä rinnassa sijaitsevat maitorakkulat, joissa maito muodostuu. Maito kulkeutuu rinnanpäähän maitotiehyitä pitkin. Maitoa rinnat alkavat erittää vasta synnytyksen jälkeen.
Kolmannesta raskauskuukaudesta lähtien alkavat rintarauhaset erittää jo vähäisiä määriä kolostrumia. Kolostrumin määrä lisääntyy nopeasti synnytyksen jälkeen. Pienikin määrä kolostrumia riittää vastasyntyneen ravinnoksi, sillä se sisältää suuria määriä proteiineja ja vasta-aineita.
Istukan irrottua, saa prolaktiinin tuotanto aikaan varsinaisen maidonerityksen. Oksitosiini puolestaan saa aikaan rintarauhasen ja nännipihan lihassyiden supistumisen, joka edistää rinnan tyhjenemistä.
Jotta maidoneritys voisi jatkua, on lapsen imettävä rintaa säännöllisesti, jotta rinnat saavat hermoärsytystä, joka ylläpitää hormonieritystä.
Raskauden aikana äidin veressä olevat istukan tuottamat suuret estrogeeni- ja keltarauhashormonipitoisuudet estävät maidon erityksen. Maidonerityksen ensimmäinen vaihe alkaa jo raskauden puolivälissä. Tällöin alkaa erittyä ternimaitoa eli kolostrumia.
Varsinainen maidonnousu (maidonerityksen toinen vaihe) tapahtuu 2-5 vuorokauden kuluttua istukan syntymästä ja se johtuu keltarauhastason, vähemmässä määrin estrogeenitason, laskusta.
Maidon erittyminen perustuu ns. kysynnän ja tarjonnan lakiin: mitä useammin vauvasi imee rintaa, sitä enemmän maitoa erittyy. Vauvan imemisen viesti välittyy hermosoluja pitkin aivolisäkkeeseen, joka alkaa tuottaa kahta hormonia:
PROLAKTIINIA, joka käynnistää maidonerityksen (maidon nousu)
OKSITOSIINIA, joka saa maidon virtaamaan (maidon heruminen)
Prolaktiinin tehtävänä on käynnistää maidoneritys. Prolaktiinin määrää lisää lapsen imemisen aiheuttama nännipihaan kohdistuvaa ärsyke. Kun rinta alkaa tyhjentyä ja prolaktiinia on ehtinyt siirtyä äidin verenkiertoon, alkaa uuden maitomäärän muodostus rinnassa. Prolaktiinin vaikutus alkaa vasta imetyksen loppupuolella, jolloin jää aikaa muodostaa uutta maitoa maitorakkuloihin.
Hermovälitteistä imetyksen käynnistämistä kutsutaan herumisrefleksiksi. Herumista säätelee oksitosiinihormoni, jota erittää aivolisäkkeen takalohko, kun lapsen imemisestä aiheutuva ärsytys rinnanpäässä välittyy äidin keskushermostoon. Maidon erityksen voi laukaista jo pelkkä imetyksen valmistelu, imettämisen ajattelu, vauvan ääni, itku tai näkeminen. Oksitosiini siis aikaansaa maidon virtaamisen pikkutiehyistä kohti nänniä ja ulos rinnasta. Erittyneen maidon määrä riippuu ennen kaikkea siitä, miten paljon rintarauhasta stimuloidaan.
Imetyksen aikana äidin elimistössä tapahtuu samanlaisia reaktioita kuin seksuaalisen kiihottumisen yhteydessä. Äiti voikin tuntea imettäessä seksuaalista mielihyvää. Tämä saattaa synnyttää helposti syyllisyyden tunteita, jotka voivat joskus olla niin voimakkaita, että äiti luopuu rintaruokinnasta. Evoluutio on kuitenkin järjestänyt imetyksen nisäkäsemoille mahdollisimman miellyttäväksi, jotta he mielellään imettäisivät poikastaan ja näin turvaisivat pienelle mahdollisemman hyvän alun elämälle.
1. Luota itseesi imettäjänä ja vauvasi parhaana hoitajana. Mikäli tunnet itsesi epävarmaksi, lue aiheesta eri kirjoista ja keskustele muiden äitien ja neuvolasi terveydenhoitajan kanssa. Myös sairaalan synnytysvuodeosastolle samoin kuin imetystukiryhmiin voit ottaa yhteyttä jo ennen vauvan syntymää. Pidä mottonasi: "yrittänyttä ei laiteta".
2. Kun vauva on syntynyt, pidä häntä paljon lähelläsi. Vauva pysyy lähelläsi rauhallisempana, mikä puolestaan vähentää huoltasi vauvan voinnista. Prolaktiinin erityksen lisäämiseksi tarvitaan nänniin kohdistuva imeminen.Koska vauva imee ensimmäisinä vuorokausina tiheästi, saat hänet myös nopeasti rinnalle, kun hän sitä tarvitsee.
3. Järjestä imetyshetket rauhallisiksi. Kiire ja huoli samoin kuin kipu estävät maitohormonien erittymistä. Mieti etukäteen, mikä on vauvan syntymän jälkeen tärkeintä: sekö, että elämä jatkuu ennallaan vauvasta huolimatta vai se, että vauva saa parhaat eväät elämänsä taipaleelle. Vauva-aika (= imetysaika) on loppujen lopuksi lyhyt hetki elämästäsi.
4. Huolehdi myös omasta ravinnon- ja nesteensaannistasi. Jos jaksat ja ehdit, tee etukäteen pakastimeen valmiiksi helposti lämmitettäviä ruoka-annoksia. Myös kaupasta saa hyviä valmisruokia, kunhan lisäät itse annoksiin vihanneksia ja hedelmiä. Yletön nesteiden nauttiminen ei sinänsä lisää maidontuotantoa, mutta sinun on hyvä juoda vettä tai sokeritonta mehua noin kaksi litraa päivässä janon tunteesi mukaan.
5. Lepää ainakin aluksi aina kun se on mahdollista, imettäessäsikin. Vauva syö ympäri vuorokauden kuukausia, joten lepo päivälläkin on lähes välttämätöntä. Pyri jättämään kaikki turha työ pois. Esimerkiksi turhaa on
- pissavaipan vaihto joka syötöllä (vaippojen imukyky on uskomaton)
- vauvan pyllyn rasvaus (turha rasvaus vähentää ihon omaa rasvantuotantoa)
- puseron, housujen tai lakanan vaihto pienen pulautuksen jälkeen
- kodin siistiminen vain tavan vuoksi
- vieraiden vastaanottaminen, jos ajankohta ei ole perheellesi sopiva
Osittain on sinusta itsestäsi kiinni, muodostuuko kokemuksesi vauva-ajasta murheiden täyttämäksi ajaksi vai uusia voimia antavaksi elämänvaiheeksi.
Armanto ja Koistinen. Toim. 2007. Nauvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki.
Deufei M, Montonen E & Parviainen M.1996.Rinnalla. Suomen Kätilöliitto.
Koskinen K. 2008. Imetysohjaus. Edita. Helsinki.