TerveSuomi

Tarja Liuha, Timo Partonen Julkaistu 14.4.2009, päivitetty 21.4.2009 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Unta tutkitaan nyt aktiivisesti eri puolilla maailmaa, koska unella on suuri merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Unta tutkivat niin lääketieteen, psykologian, liikunnan kuin ravitsemustieteenkin tutkijat. Kuvan unirekisteröintilaitteisto on unilaboratoriosta.

Unen ja masennuksen yhteys unen terveysvaikutuksista tunnetaan parhaiten:

• riittävä ja hyvänlaatuinen uni parantaa mielialaa
• unihäiriöt ja unettomuus laskevat mielialaa
  

Kaikkiin mielialahäiriöihin liittyy oireena unettomuutta. Koska mielialahäiriön diagnoosin yksi arviointiperuste on unettomuus, on unta ja mielialaa hankala tutkia riippumattomina toisistaan.

Kumpi tulee siis ensin, unihäiriö vai masentunut mieli? Näyttäisi siltä, että mielenterveyden häiriöistä seuraa univaikeuksia.

Ruuallakin voi olla vaikutusta uneen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkitaan myös ravitsemuksen ja unen välisiä yhteyksiä:

• Se jo tiedetään, että niukka uni lihottaa hormonaalisten vaikutusten takia
• Sekin tiedetään, että unihäiriöistä kärsivän kannattaa välttää raskasta ravintoa ennen unta - kevyt on hyvästä
  

Terveys 2000 -tutkimusaineistosta löytyy vielä paljon väestötason eli epidemiologista aineistoa tutkittavaksi. Aineistoa käyttäen kävi 2007 ilmi, ettei ruuasta saatujen ravintoaineiden ja mielialan välillä ole voimakasta yhteyttä. Vaikka terveiden ja mielialahäiriötä potevien välillä oli eroja ravintoaineiden saannissa, eivät erot olleet tilastollisesti merkitseviä.

Sen sijaan alkoholilla ja masennuksen tunteilla oli yhteys: masennuksesta ja ahdistuksesta kertoneet miehet käyttivät alkoholia reilusti enemmän kuin terveet suomalaiset.

Ennustaako lyhyt uni sairauksia?

Onko poikkeavalla unen pituudella ja unihäiriöillä yhteys? Syövätkö vähän nukkuvat eri tavalla ja valitsevatko erilaisia ravintoaineita?

Tätä ei maailmalla ole juuri tutkittu. Lihavuus on kehittyneissä länsimaissa niin iso terveysriski, että lihavuuden ja unen yhteys kiinnostaa.

On väärin kehottaa jokaista nukkumaan 7-8 tuntia yössä. Unitutkimus on osoittanut, että ihmisillä on jo perimänsä takia erilainen luontainen unenpituus

• lyhytunisilla korkeintaan 6 tuntia yössä
• pitkäunisilla vähintään 9 tuntia
• tavanomainen unenpituus on siinä välissä, 7-8 tuntia

Nyt tutkitaan myös lyhyen ja pitkän unen terveydellisiä riskitekijöitä: Niukka uni liittyy diabeteksen ja lihavuuden riskitekijöihin. Lyhyen unen arvellaan olevan yhteydessä myös sydän- ja verisuonitautien ja metabolisen oireyhtymän kehittymiseen.

Metabolinen oireyhtymä on joukko sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä: sille ovat ominaisia keskivartalolihavuus ja korkea verenpaine. Metabolinen oireyhtymä taas lisää aikuistyypin eli kakkostyypin diabeteksen riskiä.