TerveSuomi

Erkki Kronholm, Tarja Liuha, Timo Partonen Julkaistu 12.4.2009, päivitetty 17.4.2009 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Monet koululaiset nukkuvat liian vähän. Koulumenestyksen ja unen välillä on yhteys: vähäinen uni laskee tiedollista toimintakykyä:
Jos lapsi tai nuori nukkuu huonosti, hän ei pysty älyllisesti parhaimpaan suoritukseensa
Jos koululainen nukkuu riittävästi, hän jaksaa keskittyä ja oppii paremmin.

7-10-vuotiaat koululaiset tarvitsevat keskimäärin 10-11 tuntia unta yössä,
murrosiässä unentarve on keskimäärin 8-9 tuntia yössä.

Murrosikäisen perusfysiologia muuttuu, ja luontainen väsymyskin tulee myöhemmin illasta. Lisäksi tietokone, televisio ja kännykkä tekstiviesteineen siirtävät monen koululaisen nukkumaanmenoa myöhäisemmäksi. Nuori pysyy hyvinkin aktiivisena myöhään, ja unensaanti saattaa vaikeutua.

Kun kouluun on mentävä aikaisin aamulla, ei unelle löydy lisäaikaa aamustakaan. Univelkaa voi toki kuitata nukkumalla, ja niin moni nuori viikonloppuisin tekeekin. Mutta päivittäiseen väsymykseen viikonlopun lisäuni ei auta.

Moni koululainen joutuu unentarpeeseensa nähden heräämään liian aikaisin.
Vanhempien kannattaa huolehtia, että:

• lapsi rauhoittaa iltaansa tarpeeksi aikaisin, kello 20 ei ole enää lapsen "treenien" aika
• lapsi ei istu tietokoneella myöhään (21-22 jälkeen)
• lapsi menee nukkumaan ajoissa, pienimmät viimeistään kello 21, isommatkin koululaiset viimeistään kello 23
• vanhemmat päättävät lapsen nukkuma-ajoista, lapsen ei itse tarvitse

Liikuntatuntien lisääminen iltapäivisin auttaa väsymykseen ja unentuloon. Myös vanhemmat voivat kannustaa lapsiaan liikkumaan.

Oppiminen kärsii niukasta unesta, koska uni päivittää päivän aikana opitun aivoihin muistiin. Erityisesti alkuyön syvä uni on tärkeä tälle päivitykselle.

Lapsia koskevaa unitietoa on toistaiseksi vähän, vaikka perusteita onkin sanoa, että unella ja koulumenestyksellä on yhteys. Tärkeää on unen riittävän pituuden lisäksi myös unen laatu: että lapsi tuntee itsensä pirteäksi ja levänneeksi unen jälkeen.

Olennainen asia koululaisten nukkumisessa on myös koulujen alkamisaika. Tutkimustiedon valossa olisikin hyvä pohtia, olisiko koulujen alkamisaikaa syytä myöhentää. Vasta-argumentteina koulupäivän myöhennykselle ovat vanha tapa, vanhempien aikaisin alkava työ ja opettajien työaika. Koulupäivän myöhentäminen johtaisi vastaavasti myös vapaa-ajanvieton myöhentymiseen, mikä saattaisi edelleen heikentää koululaisten nukkumista.