TerveSuomi

Tarja Liuha, Timo Partonen Julkaistu 4.2.2009, päivitetty 14.5.2009 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ihmisen elämää ja elintoimintoja ohjaa vahvasti maapallon 24 tunnin vuorokausirytmi. Perimä määrää luontaisen uni-valverytmisi kaksi perustekijää: unen pituuden ja unen ajankohdan.

Perimä ei toki määrää, miten hyvin tai paljon nukut: Perimä vaikuttaa siihen, miten kauan luontaisesti nukkuisit, jos noudattaisit oman sisäisen kellosi rytmiä.

Sisäisen kellon toimintaa säätelevät ns. kellogeenit. Kellogeenit määräävät, mikä vuorokaudenaika on sinulle luontainen nukkuma-aika. Kirkasvalolla voit saada sisäisen kellon oikeaan aikaan (lue TerveSuomen sivuilta).

Ihmisen biologiset aikarytmit

Vuorokausi on 24 tuntia, mutta itse kunkin oma vuorokausirytmi voi poiketa siitä vähän: vuorokausirytmi on keskimäärin 23 h 55 min ja 24 h 27 min väliltä.
Muita ihmisen biologisia rytmejä ovat mm.:

• hengitys 6,0 sekuntia
• univaiherytmi eli unisykli aikuisella 90 minuuttia, lapsella 60 min
• naisen kuukautisrytmi keskimäärin 28 päivää

Unessa on oltava eri vaiheet: ne pitävät sisäisen kellon oikeassa ajassa. Sisäisellä kellolla on pyrkimys jätättää, erityisesti talvella jolloin luonnossa on aamuisin vain niukasti valoa. Huomaat jätätyksen väsymyksenä tai unettomuutena.

Luontainen yöunen pituus eli unentarve on ihmisillä erilainen. Lyhytunista korkeintaan 6 tuntia yössä unta tarvitsevaa ei kannata kehottaa nukkumaan kauemmin. Pitkäuninen taas tarvitsee vähintään 9 tuntia unta yössä. Tavanomainen unenpituus on siinä välissä, 7-8 tuntia yössä.

Jos sisäinen kello saa jatkuvasti ristiriitaisia viestejä, milloin on päivä ja milloin yö, milloin pitää olla hereillä ja milloin nukkua, kellon toiminta häiriintyy.

Oman sisäisen kellorytmin noudattamisella on yhteys pitkään ikään. Eläimillä sisäisen kellon rytmihäiriöt lyhentävät elinikää ja altistavat sekä sydänsairauksille että syöville. Tutkijat ovat todenneet myös ihmisen sisäisen kellon rytmihäiriöiden voivan altistaa syöpäsairauksille: imukudoskasvaimille ja rintasyövälle. Unen ja monien sairauksien yhteyttä tutkitaan.

Vuorotyö ja nykyinen kiireinen elämäntapa häiritsevät sisäisen kellon toimintaa. Vuorotyöt pitäisikin suunnitella siten, että niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa ihmisen luontaiselle rytmille.

Perussääntö hyvään vuorokiertoon on: ensin aamuvuoro, sitten iltavuoro, sitten yövuoro... Monen elämänlaatu on parantunut vuorokiertoa muuttamalla.

Lue Vuorotyöhön loogiset vuorokierrot, lisää TerveSuomen sivuilta.

Kesäaikaan siirtyminen häiritsee

Sisäistä kelloa häiritsee myös kesäajasta talviaikaan ja takaisin siirtyminen. Jopa 2/3 ihmisistä kärsii edestakaisista siirroista: heidän elimistönsä ei ehdi tottua muutokseen, ts. heidän sisäinen kellonsa ei siirry. Illanvirkut eivät totu kesäaikaan koko kesän aikana, ja aamunvirkutkin sopeutuvat siihen vain osittain.

Unitutkijat eivät pidä siirtoja ihmisen terveyden kannalta tarkoituksenmukaisina.