TerveSuomi

Julkaistu 26.2.2009, päivitetty 26.2.2009 Savonia AMK

Lapsivuodeosastolla hoito toteutetaan vierihoitona, mikä tarkoittaa vastasyntyneen ympärivuorokautista hoitamista äidin vierellä. Vierihoidon tarkoituksena on oppia tuntemaan vauvan tarpeet ja vastaamaan niihin sekä antaa valmiuksia pärjätä vauvan hoidossa ja imetyksessä kotona. Hoito ja ohjaus toteutetaan kätilön ja lastenhoitajan yhteistyönä. Ensisynnyttäjän keskimääräinen hoitoaika on noin 2-3 vuorokautta. Artikkelissa on valokuva perhehoitohuoneesta.

Äiti siirtyy yhdessä vastasyntyneen ja isän kanssa lapsivuodeosastolle noin kaksi tuntia synnytyksen jälkeen. Osastolla hoito toteutetaan vierihoitoperiaatteella. Vierihoidolla tarkoitetaan vastasyntyneen hoitamista äidin vierellä ympärivuorokautisesti. Perhe voi hoitaa vauvaa henkilökunnan ohjauksessa.

Vierihoidon tarkoituksena on oppia tuntemaan vauvan tarpeet ja vastaamaan niihin sekä antaa perheille valmiuksia pärjätä vauvan hoidossa ja imetyksessä kotona. Vierihoidossa imetys tapahtuu vauvan viestien mukaisesti. Kun vauva saa omaan tahtiin imeä äidin rintaa, niin maidontuotanto käynnistyy optimaalisesti ja vastaa yleensä vastasyntyneen tarpeita.

Tarvittaessa osaston henkilökunta auttaa vauvan hoidossa ja opastaa imetyksessä. On tärkeää, että perheet kertovat hoitoon kohdistuvista toiveistaan hoitajille.

Hoito ja ohjaus toteutetaan kätilön ja lastenhoitajan yhteistyönä. Lääkäri on tavattavissa päivittäin tarpeen mukaan. Hoitoajat ovat osastolla yksilölliset; äiti voi suunnitella kotiutumisensa lapsen ja oman vointinsa mukaan. Ensisynnyttäjän keskimääräinen hoitoaika on noin 3 vuorokautta.

Hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä äidin/perheen kanssa huomioiden perheen avun ja tuen tarve. Lapsivuodeaikana seurataan äidin yleisvointia, virtsaamista ja vatsan toimintaa. Lisäksi seurataan kohdun supistumista, jälkivuodon määrää ja laatua, välilihan leikkaushaavan tai repeämien paranemista, rintojen kuntoa ja maidon eritystä. Äitiä tuetaan imetyksen onnistumisessa ja kerrotaan sen merkityksestä vauvan ravintona sekä varhaisena vuorovaikutuksena vauvaan.

Myös äidin erityistarpeet huomioidaan: mieliala, väsymys ja perussairauden vaatima seuranta ja hoito. Mikäli äiti on kovin uupunut synnytyksestä on mahdollista jättää vauva hoitajien valvontaan levon ajaksi, jotta äiti voi toipua synnytyksen aiheuttamasta univajeesta ja rasituksesta. Tarvittaessa äidiltä otetaan verikokeita ja virtsanäyte. Rh-negatiiviselle äidille annetaan anti-D-immunoglobuliini, jos lapsen veriryhmä on Rh-positiivinen.

Osastolla on oma sosiaalityöntekijä, joka on käytettävissä mm. sosiaalietuuksien, kotiavun järjestämiseen tai isyysasioiden selvittämiseen liittyvien asioiden ohjauksessa

Kotiutus

Kotiinlähtöpäivänä äiti käy synnytyslääkärin tai kätilön tarkastuksessa. Ennen kotiuttamista käydään läpi synnytyskertomus ja -kokemus. Tarvittaessa on mahdollisuus tavata myös synnytyksen hoitanut kätilö.

Osastolla ollessaan äiti saa monenlaisia ohjeita, jotka käydään läpi ennen kotiutumista, mm. ohjeita lantionpohjalihasten ja muun lihaskunnon vahvistamiseksi.

Äidille selvitetään lapsen rekisteröintiin liittyvät asiat ja häntä ohjataan ottamaan yhteyttä neuvolan terveydenhoitajaan mahdollisimman pian kotiutumisen jälkeen. Äidin kanssa voidaan sopia, että yhteys otetaan osastolta käsin. Kotiin lähtiessä äiti saa mukaan täytetyn neuvolakortin, synnytyskertomuksen, kotihoito-ohjeet ja tarvittavat lääkemääräykset.

Lähteet

Armanto ja Koistinen.2007. (Toim.) Neuvolatyön käsikirja. Tammi Helsinki.

Eskola ja Hytönen. 1997. Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY.Helsinki

Saarikoski S. 1996. Synnytysopin perusteet. Vammalan Kirjapaino,

Ylikorkala ja Kauppila. 1996. Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim.