TerveSuomi

Julkaistu 26.2.2009, päivitetty 26.2.2009 Savonia AMK

Alkoholi on yleisin sikiötä vaurioittava tekijä Suomessa. On arvioitu, että vuosittain maassamme syntyy noin 550 alkoholin vaurioittamaa lasta. Alkoholin lisäksi myös muiden päihteiden käyttö sekä päihteiden sekakäyttö ovat lisääntyneet. Sikiön keskushermosto (aivot ja selkäydin) on erityisen herkkä alkoholivaurioitumiselle, sillä se kehittyy koko raskauden ajan ja on siten vaurioille alttiina läpi koko raskauden.

Alkoholi ja raskaus

Toistaiseksi ei ole pystytty osoittamaan luotettavaa turvallisen alkoholinkäytön rajaa, kuitenkin on selvää että raskaudenaikainen jatkuva ja runsas (yli 10 alkoholiannosta/viikko) sekä toistuva humalahakuinen (yli 5 alkoholiannosta/kerta) alkoholinkäyttö on yhteydessä sikiövaurioihin. Sikiön herkkyys alkoholille on aina yksilöllistä, eikä raskaana olevan alkoholinkäytön vaikutuksia sikiöön voida täysin ennustaa. Käytännön suositus on pidättäytyä alkoholista raskauden aikana. On muistettava että alkoholi on sikiön kehityshäiriöitä aiheuttava aine, se ei sisällä raskaana olevalle välttämättömiä aineita eikä sillä ole raskaana olevalle tai sikiölle terveydellistä hyötyä.

Alkoholin suurkulutus ja suuret kerta-annokset ovat haitallisia myös naisen itsensä kannalta. Suurkulutuksen raja terveellä naisella on 16 annosta alkoholia viikossa. Raskaana olevan naisen suurkulutukseksi katsotaan, jos hän nauttii 2 - 3 annosta päivittäin tai yli 10 annosta viikossa tai 45 annosta alkoholia kuukaudessa. Yksi alkoholiannos on 12 grammaa puhdasta alkoholia, joka vastaa 4 senttilitraa väkeviä alkoholijuomia, pulloa olutta tai siideriä (1/3 litraa) tai 12 senttilitraa mietoa viiniä tai 8 senttilitraa väkevää viiniä.

Raskausaikana naisten paino nousee tavallista vähemmän ja lapset ovat syntyessään pienikokoisempia kuin alkoholia käyttämättömillä naisilla. Usein paljon alkoholia nauttivat naiset kärsivät myös anemiasta ja ovat yleiskunnoltaan heikkoja ja väsyneitä, mikä haittaa edelleen sikiön ja äidin välistä verenkiertoa. Runsas alkoholin nauttiminen rappeuttaa istukkaa ja häiritsee napanuoran verenvirtausta ja lapsi ei saa tarvitsemiaan ravintoaineita ja happea riittävästi kehittyäkseen normaalisti.

Alkoholi altistaa keskenmenoille

Raskaana olevan naisen nauttima alkoholi läpäisee istukan helposti ja kulkeutuu sikiöön. Puolessa tunnissa alkoholin juomisen jälkeen sikiön veren alkoholipitoisuus on sama kuin äidin veressä. Alkoholi kulkeutuu runsaasti vettä sisältäviin kudoksiin ja siksi lapsiveden alkoholipitoisuus voi nousta äidin veren alkoholipitoisuutta suuremmaksi. Aina kun raskaana oleva nainen juo alkoholia, sitä saa myös vauva. Aina kun raskaana oleva nainen on humalassa, myös vauva on humalassa ja vauvan humala kestää pidempään kuin äidin.

Alkoholinkäyttö lisää erityisesti keskenmenon riskiä. Jos raskaana oleva nainen juo kolmen ensimmäisen raskaus-kuukauden aikana 1 - 2 alkoholiannosta päivässä, kasvaa keskenmenon riski seuraavien kolmen raskauskuukauden aikana kaksinkertaiseksi. Kolme alkoholiannosta päivässä jo kolminkertaistaa keskenmenoriskin.

Runsas alkoholinkäyttö saattaa altistaa myös istukan irtoamiselle liian aikaisessa vaiheessa, mikä johtaa ennenaikaiseen synnytykseen. Alkoholin vaurioittamat istukat voivat olla rappeutuneita, niissä voi olla paikallisia kuolioita sekä pienten verisuonten tukoksia ja tulehduksia.

Alkoholin suorat vaikutukset sikiöön

Sikiön vaurioituminen riippuu raskaana olevan naisen alkoholin nauttimistavasta, sikiön alkoholialtistuksen kestosta suhteessa raskauden kestoon ja naisen viikossa käyttämästä alkoholimäärästä.

Alkuraskaudessa (erityisesti 4.- 8. raskausviikoilla) alkoholinkäyttö saa aikaan epämuodostumia sikiössä, koska raskauden alussa kehittyvät ihmiselimistön tärkeimmät elimet. Tyypillisimpiä epämuodostumia ovat sydänviat, munuais- ja virtsatiepoikkeamat, monisormisuus sekä luuston ja nivelten kehityshäiriöt.

Keski- ja loppuraskaudessa naisen alkoholinkäyttö lamaa kudosten kehitystä ja hidastaa sikiön kasvua. Sikiön kasvu hidastuu sitä enemmän, mitä enemmän raskaana oleva juo alkoholia.

Erityisen herkkä alue vaurioitumiselle on sikiön keskushermosto (aivot ja selkäydin), sillä se kehittyy koko raskauden ajan ja on siten vaurioille alttiina läpi koko raskauden. Vaikeimmat sikiön keskushermoston häiriöt ovat syntyneet sikiöille, joiden äidit ovat jatkaneet alkoholin käyttöä koko raskauden ajan.

FASD (fetal alcohol spectrum disorder)

Alkoholialtistuksen aiheuttamien sikiövaurioiden kirjoa kuvataan uudella termillä FASD.
Oireyhtymä kehittyy noin 30 % prosentille niistä sikiöistä, joiden äidit raskaana ollessaan käyttävät säännöllisesti runsaasti alkoholia. FASD jakaantuu eri alaryhmiksi, mm. FAS (fetal alcohol syndrome, osittainen FAS (Suomessa entinen FAE), ARND eli alkoholialtistuksen aiheuttama keskushermoston vaurio ja ARBD eli alkoholin aiheuttama epämuodostuma.

On arvioitu, että Suomessa syntyy vuosittain noin 550 alkoholialtistuksen vuoksi vaurioitunutta lasta. Vain osa alkoholivaurioituneista vastasyntyneistä tunnistetaan vauvaiässä. Vastasyntyneet saattavat kärsiä vieroitusoireista, kuten vapinasta ja tärinästä. Lisäksi alkoholivaurioituneilla vauvoilla on syömis- ja nukkumisongelmia ja he voivat olla velttoja tai toisaalta jäykisteleviä.

Lapsen altistuessa sikiöaikana alkoholille hänellä saattaa olla kasvoissa ulkoisia muutoksia. Usein oireyhtymä tunnistetaan vasta kouluiässä ilmenevistä oppimisvaikeuksista.

Alkoholialtistuneelle -lapselle tyypillisiä oireita voivat olla:
kielellisen kehityksen viivästyminen
kävelemisen oppimisen viivästyminen
levottomuus, ylivilkkaus
koordinaatio- tasapainohäiriöt
tarkkaavaisuushäiriöt
mielialan nopeat vaihtelut ja ärsykeherkkyys
koulunkäyntivaikeudet ja käyttäytymishäiriöt

FAS - ja FAE - oireyhtymä

Sikiön alkoholisyndrooma, FAS ( fetal alcohol syndrome) -oireyhtymä kehittyy noin 30 %:lle niistä sikiöistä, joiden äidit raskaana ollessaan käyttävät säännöllisesti runsaasti alkoholia. Oireyhtymän lievempää muotoa kutsutaan lyhenteellä FAE (fetal alcohol effects).

Suomessa syntyy vuosittain noin 100 FAS -lasta ja 200 FAE -lasta. Vain osa FAS- ja FAE -lapsista tunnistetaan vauvaiässä. Vastasyntyneet saattavat kärsiä vieroitusoireista, kuten vapinasta ja tärinästä. Lisäksi FAS -vauvoilla on syömis- ja nukkumisongelmia ja he voivat olla velttoja tai toisaalta jäykisteleviä.

Usein oireyhtymä tunnistetaan vasta kouluiässä ilmenevistä oppimisvaikeuksista. FAS -lapselle tyypillisiä oireita voivat olla:
- kielellisen kehityksen viivästyminen
- kävelemisen oppimisen viivästyminen
- levottomuus, ylivilkkaus
- koordinaatio- tasapainohäiriöt
- tarkkaavaisuushäiriöt
- mielialan nopeat vaihtelut ja ärsykeherkkyys
- koulunkäyntivaikeudet ja käyttäytymishäiriöt

Lähteet

Dahl Päivi, Hirschovits Tanja: Tästä on kyse -tietoa päihteistä. Hakapaino Oy 2002.

Huumausainetilanne Suomessa vuonna 2003. Toim. Ari Virtanen. Stakes 2004.

Lehtonen Liisa, Renlund Martin: Huumevauvojen hoito. Suomen Lääkärilehti 43/ 2002 s.4343-4347

Sarkola Taisto, Eriksson Peter, Halmesmäki Erja: Alkoholin ja huumeiden käytön vaikutus raskauteen. Suomen Lääkärilehti 10/ 2001 s.1111-1114

Pajulo Marjukka: Huumeriippuvuus ja äidin ja vauvan välinen varhainen vuorovaikutus. Duodecim 2003;119(14):1335-1342

Savonlahti Elina, Pajulo Marjukka, Piha Jorma: Päihdeäidit, vauvat ja varhainen vuorovaikutus. Äidin ja vauvan välinen varhainen vuorovaikutus. Toim. Pirkko Niemelä, Pirkko Siltala ja Tuula Tamminen. WSOY 2003.

Sarkola Taisto, Eriksson Peter: Nainen ja päihteet. . Päihdelääketiede. Toim. Mikko Salaspuro, Kalervo Kiianmaa ja Kaija Seppä. Gummerus Kirjapaino Oy 2003.

Halmesmäki Erja: Huumeet, lisääntyminen ja raskaus. Päihdelääketiede. Toim. Mikko Salaspuro, Kalervo Kiianmaa ja Kaija Seppä. Gummerus Kirjapaino Oy 2003.

Halmesmäki Erja: Raskaus ja alkoholi. Päihdelääketiede. Toim. Mikko Salaspuro, Kalervo Kiianmaa ja Kaija Seppä. Gummerus Kirjapaino Oy 2003.

Halmesmäki Erja: Alkoholin suurkuluttajan ja narkomaanin tunnistaminen ja hoito äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalassa. HYKS/ Naistenklinikka1999.