TerveSuomi

Tarja Liuha, Marianna Virtanen Julkaistu 2.3.2009, päivitetty 10.5.2009 Työterveyslaitos

Epävarmuus ahdistaa, tieto helpottaa. Irtisanomisia tutkittaessa on selvinnyt, että työntekijät kokevat suurta ahdistusta ratkaisua odottaessaan. Ilmapiri työpaikalla on äärimäisen jännittynyt. Kun en tiedä, olenko minä se joka lähtee, en pysty toimimaan: en pysty suunnittelemaan, mitä lähdön jälkeen, jollen tiedä, tarvitseeko minun edes miettiä uutta työtä.

Usein tieto, irtisanominenkin, voi epävarmuuden jälkeen tuntua tavallaan helpottavalta, kun voin valjastaa voimavarat eteenpäin pyrkimiseen: Nyt alan hakea uusia töitä.

Samanlaista huolta ja ahdistusta työntekijä tuntee muissakin muutostilanteissa: miten toimenkuvani muuttuu, opinko tuota uutta vaikeaa asiaa, tulenkohan juttuun uuden esimiehen kanssa. Epävarmuus pelottaa. Työn epävarmuus näkyy myös lääketilastoissa: pätkätöissä olevat käyttävät enemmän masennuslääkkeitä kuin vakituisissa työsuhteissa olevat.

Selkeät pelisäännöt auttavat

Työntekijää ja työyhteisöä auttavat selkeät pelisäännöt: ristiriidat otetaan esille ja hoidetaan keskustellen. Se vähentää epävarmuuden tunnetta, ja tulee luottamus, että asiat hoituvat.

Kaksi keskeistä asiaa auttavat työntekijää ja koko työyhteisöä muutostilanteissa:

1. voin luottaa että minua kuullaan ja
2. olen arvostettu jäsen työyhteisössäni

Apinatkin protestoivat epäoikeudenmukaisuutta vastaan

Oikeudenmukaisuus näkyy monissa sosiaalisissa säännöissä ja kanssakäymisessä. Apinoiden käyttäytymistä tutkittaessa huomattiin, että apinat kieltäytyivät tehtävien suorittamisesta, jos kokeenjohtaja antoi toisille apinoille parempia palkkioita vastaavista tehtävistä. Tutkijat arvelivat, että evoluutiossa sosiaaliset lajit ovat kehittyneet tajuamaan vastavuoroisuuden ja reilun jaon.

Tässä neljä koeasetelmat, jotka kertovat mm. apinoiden pyrkimyksestä reiluihin pelisääntöihin ja yhteistyöhön:

1. Apinat opetettiin keräämään poletteja, ja palkinnoksi tuli herkkupala. Apinat olivat tyytyväisiä.

2. Koeasetelmaa muutettiin: osalle apinoista alettiin antaa palkintoja, vaikkeivat ne olleet keränneetkään poletteja. Keräämistä jatkaneet alkoivat tulla aggressiivisiksi ja lopettivat lopulta keräämisen.

3. Sama tulos tuli koeasetelmassa, jossa toinen ryhmä sai palkinnoksi rypäleitä, toinen keksejä. Keksejä saaneet antoivat keksit takaisin tutkijalle ja tavoittelivat rypäleitä. Kun rypäleitä ei tullut, loppui kerääminenkin.

4. Vielä neljäs koeasetelma: kaksi apinaa ja välissä pleksi, jossa aukko. Toisella apinalla 6 pähkinää läpinäkyvässä putkessa, jota ei saa sormin auki, ja toisella pieni kivi. Apina ojensi kaverille kiven, jolla pähkinöiden haltija sai muoviputken rikki. Hetkessä apina hotkaisi yhden pähkinöistä. Hetken mietittyään se ojensi kiven antaneelle 3 pähkinää.

Johtaminen on kunnossa, kun

• esimies kohtelee työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti
• ristiriitoja tulee ja menee, mutta ne osataan käsitellä
• työntekijä kokee, että voi vaikuttaa työhönsä
• työntekijä tuntee työnsä merkitykselliseksi ja tärkeäksi
• työ palkitsee (= palkkaa, tukea, kannustusta, palautetta)
• työpaikalla ei esiinny kiusaamista eikä epäasiallista kohtelua
• työntekijät olivat tyytyväisiä työhönsä
• tulosta syntyy