Julkaistu 27.2.2009, päivitetty 27.2.2009 Savonia AMK
Heti lapsen syntymän jälkeen äidille annetaan kohtua supistavaa lääkettä istukan synnyttämiseksi. Äiti itse ponnistaa irronneen istukan ulos supistuksen aikana kätilön avustaessa. Ennen mahdollista välilihan tai emättimen pohjan ompelua istukka tarkistetaan. Äitiä ja vastasyntynyttä tarkkaillaan synnytyssalissa yleensä kaksi tuntia ennen osastolle vientiä, polikliinisissa synnytyksissä seuranta-aika on vähintään kuusi tuntia ennen kotiutusta.
Lapsen synnyttyä äidille annetaan kohtua supistavaa lääkettä joko suoraan suoneen tai lihakseen. Lääkkeen tarkoituksena on saada istukka irtoamaan mahdollisimman vaivattomasti, lyhentää jälkeisvaihetta ja vähentää verenvuotoa. Supistukset irrottavat istukan normaalisti 5 - 15 minuutin kuluessa lapsen syntymästä. Jälkeiset autetaan ulos siten, että äiti ponnistaa jälkeiset itse supistuksen aikana. Samalla kätilö voi auttaa jälkeisten syntymistä kevyesti ohjaamalla napanuorasta ja painamalla vatsan päältä. Jälkeisten synnyttyä kohtuun kertynyt vuoto painetaan supistuksen aikana ulos. Normaali synnytyksen aikainen verenvuoto on noin 500 millilitraa.
Jos istukka ei irtoa noin 30 minuutin kuluttua lapsen syntymästä, kohdun supistuksia pyritään voimistamaan. Apuna voidaan käyttää kohdun hierontaa, imetystä, kylmäpakkausta alavatsalla, akupainantaa sekä rentouttavia kipulääkkeitä. Tarvittaessa kohdun supistuksia parannetaan oksitosiini-infuusiolla. Jos irtoaminen ei tapahdu noin tunnin kuluttua synnytyksestä, on istukka usein irrotettava käsin.
Kätilö tarkistaa jälkeiset huolella. Hänen on varmistettava, että jälkeiset ovat täydelliset. Mikäli tästä ei ole varmuutta, edellyttää se erityisen tehokasta jälkivuodon seuraamista. Istukasta tarkastetaan lohkot, nukkapinta ja kalvot ja varmistetaan niiden eheys. Istukka punnitaan ja napanuorasta tarkastetaan pituus, kiinnittymiskohta, väri ja lasketaan suonet.
Jälkeisten syntymisen jälkeen kätilö tarkista äidille tulleet mahdolliset välilihan ja emättimen alueen repeämät. Tarkistuksen jälkeen repeämät ja välilihan alueen haava ommellaan paikallispuudutuksessa normaali anatomiaa noudattaen. Ompeleet ovat itsestään sulavia ja ne häviävät noin kahden viikon kuluttua.
Ennen ompelua äiti autetaan mahdollisimman miellyttävään asentoon ja vauva voi äidin halutessaan olla joko rinnalla tai puolison sylissä.
Haava-alue on tärkeää pitää puhtaana ja sitä tulee suihkutella haalealla vedellä useita kertoja päivässä. Ilmakylvyt ja suihkuttelut ovat suositeltavia jokaisen wc-käynnin yhteydessä. Haava-aluetta ei tule hangata, vaan kuivata kevyesti painelemalla. Haavakipua voi tarvittaessa lievittää miedolla kipulääkkeellä.
Äidin ja vastasyntyneen vointia tarkkaillaan synnytyssalissa yleensä noin kaksi tuntia synnytyksen jälkeen. Polikliinisissa synnytyksissä seuranta-aika on vähintään kuusi tuntia ennen kotiutusta.
Äidin yleistilan selvittämiseksi mitataan verenpaine, pulssi ja lämpö. Kohdun supistuminen varmistetaan kohtua painamalla, jolloin äiti on selällään jalat koukussa ja kätilö painaa kohdunpohjasta äidin ollessa mahdollisimman rentona.
Virtsaamisen seuranta on tärkeää synnytyksen jälkeen, koska täysi virtsarakko haittaa kohdun supistumista. Samalla varmistutaan, etteivät virtsatiet ole vaurioituneet synnytyksen aikana. Myös puudutuksen saattavat heikentää virtaamisen tarvetta.
Ennen synnytysosastolle siirtoa äidin vointi tulee olla hyvä. Äiti peseytyy ja ruokailee yleensä ennen osastolle siirtymistä.
Eskola, Hytönen: Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY, 1997
Saarikoski: Synnytysopin perusteet. Vammalan Kirjapaino, 1996
Ylikorkala, Kauppila: Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim, 1996
Armanto ja Koistinen.Toim. Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki. 2007