Julkaistu 20.5.2008, päivitetty 20.5.2008 Savonia AMK
Tupakointi vaikuttaa haitallisesti imetykseen vähentäen maidon eritystä. Tupakoivan äidin lapsi saa imeä pahalta maistuvaa maitoa. Lapsilla on enemmän päivittäin koliikkeja ja lapset ovat itkuisia ja helposti ärtyviä.
Tupakointi vaikuttaa haitallisesti imetykseen vähentäen maidon eritystä. Yleensä tupakoivan äidin lapsen imemiskyky on heikompi ja tupakoivat äidit imettävät lastaan tutkimusten mukaan lyhyemmän aikaa kuin tupakoimattomat. Tupakoivan äidin rintamaidon C-vitamiinipitoisuus on alentunut. Tupakkamaidossa on raskasmetalleja ja nikotiinia.
Tupakoivan äidin lapsi saa imeä pahalta maistuvaa maitoa. On myös todettu, että tupakoivien äitien lapsilla on enemmän päivittäin koliikkeja eli vatsavaivoja kuin tupakoimattomien äitien lapsilla. Lisäksi lapset ovat itkuisia ja helposti ärtyviä.
Äidinmaidon nikotiini voi vaikuttaa sikiön aivoihin haju- ja makuaistin kautta ja näin laskea kynnystä tupakoinnille tai päihteiden käytölle myöhemmin.
Tärkeää on kuitenkin muistaa, jos tupakoiva äiti imettää, hänen lapsellaan on pienempi riski sairastua tulehdussairauksiin, kuin jos äiti tupakoi ja ruokkii lastaa korvikkeella.
Tupakoinnin lopettaminen tai vähentäminen on kannattavaa, koska se vähentää myös lapsen altistumista tupakan haitoille. Imetyksestä on kuitenkin hyötyä sekä äidille, että lapselle vaikka äiti tupakoisikin!
Kirjavainen T. Kätkytkuoleman riskitekijät. Duodecim 2003;119:577-579.
Katja Koskinen 2007. Imetysohjaus. Edita. Helsinki
Pietilä K. 2003. Nikotiini. Teoksessa: Päihdelääketiede. Toim. Salaspuro M, Kiianmaa K. ja Seppä K. Gummerus Kirjapaino Oy
Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot. Käypä hoito -suositus 13.11.2002.
Vierola H. 1996.Tupakka ja naisen terveys. Art House.
Vierola H. 2004.Tupakkamiehen tietokirja. Terra Cognita .