Julkaistu 26.2.2009, päivitetty 26.2.2009 Savonia AMK
Jos seurantamenetelmät antavat viitteitä sikiötä uhkaavasta hapenpuutteesta, nopeutetaan lapsen syntymistä. Synnytyksen aikaisen verenvuodon taustalla voi olla kohdun alaosassa sijaitseva etisistukka, istukan osittainen tai täydellinen irtoaminen tai kohdun repeäminen. Napanuoran esiinluiskahdusta esiintyy harvoin, liittyen enemmän kaksoissynnytykseen ja joskus harvoin poikkeaviin tarjontoihin. Lapsivesitulppaan altistavia tekijöitä ovat istukan irtoaminen ennenaikaisesti, monisynnyttäjä ja nopea synnytys. Raskauskouristus on vaikean raskausmyrkytyksen komplikaatio. Sikiön ulosauton ongelmat ovat harvinaisia synnytykseen liittyviä komplikaatioita. Alatiesynnytys joudutaan joskus päättämään päivystykselliseen keisarileikkaukseen.
Synnytyksen aikana sikiön vointia seurataan
sydänääniseurannalla ja tarvittaessa tarjoutuvasta osasta otetuilla verinäytteillä. Sikiön sydämen lyöntitason perustasoa, vaihtelevuutta, hidastumia ja nopeutumia seurataan suhteessa kohdun supistuksiin. Sydämen lyöntitason perustaso on normaalisti noin 120 - 160 lyöntiä minuutissa, mutta lyöntitiheys vaihtelee suuresti normaaleissakin tilanteissa lyhytkestoisesti.
Mikäli sydämen sykkeen poikkeavuuden perusteella on epäilyä lapsen huonovointisuudesta, sikiön tarjoutuvasta osasta tarkistetaan mikroverinäyte. Lääkäri asettaa emättimeen kapean onton tähystimen, jonka kautta sikiön tarjoutuvasta osasta otetaan verinäyte. Näyte otetaan näkökontrollissa eli lääkäri näkee koko ajan alueen, johon pieni haava tehdään ja josta verinäyte imetään ohueen lasiputkeen. Näyte analysoidaan heti ja useissa sairaaloissa analysointi tapahtuu synnytyssalissa.
Mikroverinäytteestä määritetään sikiön ääreisverenkierron veren happamuusaste, ns. pH-arvo, jonka perusteella voidaan määritellä sikiön hyvinvointia. Mikäli on viitteitä lapsen synnytyksen aikaisesta hapenpuutteesta, voidaan synnytystä nopeuttaa tilanteesta riippuen joko imukupilla tai keisarinleikkauksella.
Jos sikiön sydänäänet laskevat yllättäen synnytyksen avautumisvaiheen aikana, eivätkä korjaannu noin 5 -7 minuutin seurannassa, tehdään usein hätäkeisarileikkaus. Tällaisissa tilanteissa mikroverinäytettä ei oteta, vaan lapsi on autettava ulos mahdollisimman nopeasti. Kuitenkin useimmiten näissäkin tilanteissa on kyseessä sikiöllä ohimenevä sykehäiriö ja vain harvoin taustalla on sikiön henkeä uhkaava tilanne.
Kohdunsuun kypsyminen synnytyksen lähestyessä on yleisin syy niukalle ja verilimaiselle vuodolle. Jos synnytyksen aikana esiintyy selvää kirkasta veristä vuotoa tai runsaasti verihyytymiä tai lapsivesi on veristä, on sikiön ja synnyttäjän vointia seurattava erityisen tarkasti.
Verenvuodon taustalla voi olla kohdun alaosassa sijaitseva eteisistukka, istukan osittainen tai täydellinen irtoaminen tai kohdun repeäminen. Mikäli synnytyksen avautumisvaiheen aikana on viitteitä sikiön hapenpuutteesta tai epäillään synnyttäjän oireiden perusteella istukan irtoamista, tehdään yleensä keisarileikkaus. Kuitenkin jos istukka on irronnut vain reunastaan kohdun seinämästä, alatiesynnytyskin on mahdollinen.
Sikiön ulosauton ongelmat ovat harvinaisia synnytykseen liittyviä komplikaatioita. Sikiön hartioiden ulosauttaminen pään syntymän jälkeen on normaalia vaikeampaa arviolta noin 0.15-1.5 prosentissa alatiesynnytyksistä. Hartioiden ulosauton vaikeutta on vaikea ennakoida, koska pelkästään sikiön oletettu paino ei ennusta ulosauttamisen ongelmia. Tilavasta lantiosta syntyy kookkaampikin lapsi ongelmitta.
Hartioiden ulosauttamisen ongelmia voivat ennakoida sikiön oletettu yli 4 kilogramman syntymäpaino, synnyttäjän lihavuus, suuri painonnousu raskauden aikana ja sokeriaineenvaihdunnan häiriö raskausaikana. Ulosauttamisen ongelmia on myös enemmän synnyttäjillä, joilla aiemmissa synnytyksissä on esiintynyt ulosauton ongelmia.
Mikäli sikiön paino ultraäänitutkimuksella arvioituna on suuri, voidaan synnyttäjän lantio kuvata magneettitutkimuksella. Jos synnyttäjällä on todettu sokeriaineenvaihdunnan häiriö ja tulevan lapsen painoarvio ylittää 4,3 kilogrammaa, kuvataan lantio magneettitutkimuksella ja jos epäillään lantion mahtavuutta tehdään herkästi keisarileikkaussynnytys.
Hartioiden ulosauttamisen ongelmissa sikiö saadaan syntymään erityisiä ulosauttamisen menetelmiä käyttäen. Lieviä olkahermopunosvaurioita esiintyy n. 3 prosentissa tapauksista. Suurimmissa osissa vastasyntyneen hermovauriot korjautuvat pelkällä seuranta- ja lastahoidolla.
Perätilasynnytyksissä pään ulosauton häiriöitä tapahtuu äärimmäisen harvoin, koska perätilasynnytykset ovat tarkasti suunniteltuja. Mikäli epäillään vähänkään epäsuhtaa sikiön koon ja lantion välillä suositellaan synnytystavaksi keisarileikkausta.
Napanuoran esiinluiskahdus on tilanne, jossa napanuoralenkki työntyy kohdunsuun päälle tai jopa emättimen puolelle ensimmäisenä tarjoutuvana osana. Normaaleissa alatiesynnytyksissä tarjoutuvana osana on yleensä pää, joka synnytysajankohdan lähestyessä alkaa laskeutua alaspäin kiinnittyen lantioon ja samalla tukkien kohdunsuun estäen napanuoran esiinluiskahduksen.
Napanuoran esiinluiskahdusta esiintyy enemmän kaksoissynnytyksessä, mikäli B-sikiö ei pääse laskeutumaan nopeasti A-sikiön synnyttyä ja raskauksissa, joissa lapsi on poikkeavassa asennossa. Tällaisessa tilanteessa lapsi on saatava syntymään välittömästi.
Raskauskouristus on vaikean raskausmyrkytyksen komplikaatio. Tällöin potilas menettää tajuntansa, voi purra kieleensä ja virtsata alleen, ja hänen raajansa ja vartalonsa nykivät kuten epilepsiakouristuksessa. Lähes puolet raskauskouristuksista tapahtuu jo raskausaikana, 25% synnytyksen aikana ja loput 25% lapsivuodeaikana. Raskaus joudutaan usein päättämään normaalia aiemmin ja raskauskouristuksen jälkeen äiti yleensä joutuu seurantaan tehohoidon yksikköön.
Joskus alatiesynnytys joudutaan päättämään keisarileikkaukseen synnytyksen aikana. Yleisin syy on synnytyksen edistymättömyys, joka voi johtua lantion ahtaudesta suhteutettuna sikiön painoon, huonoista supistuksista tai muista eri syistä mm. synnytyksenaikaisesta sikiön hapenpuute-epäilystä. Synnyttäjien ylipainon lisääntyminen on lisännyt myös alatiesynnytyksen päätymistä keisarileikkaukseen. Keisarileikkaus suoritetaan samoin periaattein kuin suunnitelluissa keisarileikkauksissa. Mikäli lapsi on saatava syntymään nopeasti, tehdään hätäkeisarileikkaus nukutuksessa. Mikäli synnyttäjä on hereillä leikkauksen aikana, tukihenkilö voi yleensä olla leikkauksessa mukana.
Hätäkeisarileikkauksia tehdään n. 10-20% kaikista keisarileikkauksista ja 1-2% kaikista synnytyksistä. Yleisin syy on sikiön hapenpuute-epäily sydänkäyrän tai tarjoutuvasta osasta otetun verinäytearvon perusteella. Hätäkeisarileikkaus tehdään nukutuksessa ja mahdollisimman nopeasti. Lapsen tulisi syntyä mahdollisimman nopeasti leikkauspäätöksestä ja yleensä lapsi syntyykin alle 10 min ja viimeistään 15 min sisällä päätöksestä. Leikkausta nopeutetaan sillä, ettei synnyttäjää valmisteta leikkausta varten yhtä perusteellisesti kuin kiireettömissä leikkauksissa. Hätäkeisarileikkaukseen tukihenkilö ei pääse mukaan, sillä synnyttäjä on nukutettu ja henkilökunnan on toimittava mahdollisimman nopeasti.
Haukkamaa. M et al. Obstetriikka. Kouvolam painotalo Oy. 1992.
Eskola ja Hytönen. 2002. Nainen hoitotyön asiakkaana. Helsinki. WSOY
Ylikorkala & Kauppila.Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim, 2008.