Tilastotietoa
Julkaistu 18.2.2009, päivitetty 18.2.2009 Savonia AMK
Artikkelissa on valtakunnallisia tilastotietoja suomalaisista synnytyksistä, synnyttäjistä sekä synnytykseen liittyvistä toimenpiteistä kuten keisarileikkauksista. Mukana on myös lapsia koskevia tietoja.
Vuonna 2007 Suomessa syntyi Stakesin syntymärekisterin mukaan 58 729 lasta, mikä on suunnilleen sama kuin v.2006. Synnytyksiä oli 58008, joista kaksossynnytyksiä oli 886 (1,5 %) ja kolmossynnytyksiä oli vain 11. Vuoden 2008 kolmanneksen aikana ensimmäisen kolmanneksen aikana synnytysten määrä on kasvanut 1,6 % edellisestä vuodesta.
Pitkäaikaisten tilastojen mukaan vuodesta 1850 lähtien synnytysten kokonaismäärä on ollut kymmenvuotiskautta kohden laskettuna vuoteen 2000 saakka yli 600 000. Vuodesta 1997 lähtien lapsia on syntynyt alle 60 000/ v, joten kokonaismäärä voi vuosina 2001 - 2010 jäädä alle 600 000. Suurimmat ikäluokat syntyivät vuosina 1945 - 1950. Ennätysvuosi oli 1947, jolloin syntyi 108 861 lasta. Vuosina 1988 - 1995 lapsia syntyi 63 100 - 66 800/v. Yli sataan vuoteen pienin ikäluokka, 56 787 lasta, syntyi vuonna 1973. Tämän luvun alle on uudelleen jääty vuodesta 1997 lähtien. Toistaiseksi pienin ikäluokka syntyi v.2001, 55996 lasta.
Kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli vuonna 2007 tasan 30 vuotta, ensisynnyttäjien tasan 28 v. Vuonna 1987 vastaavat luvut olivat 28,9 vuotta ja 26,5 vuotta. Yli 30-vuotiaiden osuus synnyttäjistä on 1970 - luvulta lähtien koko ajan kasvanut ja on jo lähes 50 %. Vuonna 2007 synnyttäjistä 19,2 % oli yli 35-vuotiaita, kun osuus vuonna 1987 oli 13,3 %.
Vuoteen 1975 verrattuna yli 30-vuotiaiden osuus on kolminkertaistunut. Ikä lisää raskauteen ja synnytykseen liittyviä riskejä; verenpaineen nousun, raskauden ajan sokeriaineenvaihduntahäiriön (raskausdiabetes, diabetes), laskimoveritulppien sekä kromosomipoikkeavuuden (Downin syndrooma) vaara kasvaa.
Valtaosa synnytyksistä tapahtuu raskausviikolla 40 tai sen jälkeen. Ennenaikaisina eli ennen täyttä 37 raskausviikkoa
lapsista syntyy n. 5 - 6 % . Ennenaikaisten synnytysten osuus on pysynyt viime vuodet lähes samana . 1990-luvun lopulla osuus kasvoi; vuonna 2000 ennenaikaisina syntyi 6.3 % lapsista, vuonna 2007 luku oli 5,7 %.
Keskospainoisten eli alle 2500 g painoisten lasten määrä on pitkään pysynyt ennallaan ja vuonna 2003 luku oli 4,.2 %, vuonna 2007 taas 4,5%.
Suomalaislasten syntymäpainonkeskiarvo oli 3492 g ja vuonna 2007, mikä on n. 56 g vähemmän kuin vuonna 1987.
Vuonna 2007 lapsia syntyi keisarileikkauksella 16,5 % , mikä on hiukan vähemmän kuin edellisenä vuonna 2001 (16,7%). Ensisynnyttäjistä leikkaus tehtiin 20,9 %:lle ja uudelleen synnyttäjistä 13,3 %:lle.
Synnytyksistää käynnistettiin n.17 %, kalvot puhkaistiin 48 %:ssa ja episiotomia tehtiin 28,8 %:lle.
Synnytyksistä 80 % valvottiin tehostetusti seuraamalla sikiön kuntoa sykekäyrän avulla.
Epiduraali tai spinaalipuudutusta käytettiin kivunlievityskeinona 56 %:ssä synnytyksistä, kun vastaava luku oli vuonna 1987 vain 8,2 %. Ensisynnyttäjistä epiduraalipuudutuksen sai vuonna 2007 peräti 71%. Ensisynnyttäjistä epiduraali puudutuksen sai vuonna 2007 peräti 71 %.
Hoitoajat ovat lyhentyneet koko ajan. Hoitotpäivien keskiarvo oli 3,4 vrk v.2007.Lähes joka kolmas äiti on synnytyssairaalassa vain kaksi päivää ja yli 80 % äideistä kotiutuu viimeistään neljäntenä päivänä.
Vastasyntyneistä 100 tyttöä kohti syntyy noin 105 poikaa, niin myös vuonna 2003.
Suomen lapsikuolleisuusluvut ovat edelleen maailman pienimpiä yhdessä Ruotsin ,Norjan, Islannin ja Japanin kanssa. Tulokset ovat vähitellen parantuneet koko ajan.. Lapsista ennen synnytystä tai ensimmäisen elinviikon aikana menetettiin vain 4,9/1000.
Tehostettua seurantaa tai hoitoa vastasyntyneistä tarvitsee 10-12 %. Tavallisesti kyseessä ovat ennenaikaisesti syntyneet lapset.
Lähteet
Stakes, tilastot 2008.