Jaana Laitinen, Tarja Liuha, Timo Partonen Julkaistu 16.4.2009, päivitetty 10.5.2009 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos
Suurin osa ihmisen elintoiminnoista noudattaa jonkinlaista rytmiä, joista tärkein on elämäämme vahvasti ohjaava 24 tunnin vuorokausirytmi. Jollakin ihmisellä rytmin pituus voi olla alle 24 h, toisella yli 24 h. Ihmisen vuorokausirytmi on keskimäärin 24 h 10 minuuttia eli hieman kellon näyttämää vuorokautta pitempi.
Ihmisen biologisia aikarytmejä ovat esimerkiksi:Vuorokausirytmi (sirkadiaanirytmi, sirkadiaaninen rytmi) = niiden elintoimintojen sisäsyntyinen rytmi, joiden toistuvan jakson pituus on suunnilleen 24 tuntia: kehon lämpö on korkeimmillaan illan aikana, vähän ennen nukkumaanmenoa; kun lämpö alkaa laskea, alkaa nukuttaa; matalimmillaan kehon lämpö on aamuyöstä kello 4-5, runsaan 1 asteen kylmempi kuin illalla.
Vuorokausirytmiä voivat häiritä unen puute, vuorotyö, aikaerorasitus sekä kesä- ja talviaikaan siirtyminen.
Vuorokausirytmin häiriöt voivat aiheuttaa
Useasta geenistä koostuva kelloyksikkö löytyy jokaisesta solusta. Kelloyksikön käyntiä ohjaa keskuskello, joka sijaitsee aivojen suprakiasmaattisessa tumakkeessa, hypotalamuksen etuosassa näköhermoristin yläpuolella. Keskuskello kertoo kudoksille, mitä aikaa niiden tulee käydä.
Keskuskello pysyy ajassa ulkoisten merkkien avulla. Tärkein merkki kellolle on valon ja pimeän vaihtelu. Mm. tästä syystä vuorotyö, eritoten yötyö, ja muukin yövalvominen, on melkoinen haaste ihmisen elimistölle, levolle ja ravinnolle.
Joskus pitkät valveillaoloajat ovat käytännön sanelema pakko, esimerkiksi vuorotyössä. Ihminen voi satunnaisesti venyä valvomaan pitkiäkin aikoja. Mutta oli syy valvomiseen mikä tahansa, on tärkeää ymmärtää, että univaje on stressitila. Elimistö joutuu tässä stressissä kovalle koetukselle.
Pitemmän päälle riittävää unta ei voi korvata millään ruoalla tai nautintoaineella, vaan ainoastaan nukkumalla.
Tämä artikkeli on osa Pieni päätös päivässä -sivustoa. Terveyttä edistävän ja painonhallintaa tukevan sivuston ovat tuottaneet Sydänliitto ja Diabetesliitto, tiedontuottajina myös UKK-instituutti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Terveyden edistämisen keskus.