Lapsivuodeaikana terveydenhoitaja kotikäynnille
Julkaistu 14.5.2008, päivitetty 14.5.2008 Savonia AMK
Synnytyksen jälkeen terveydenhoitaja tekee kotikäynnin äidin ja vauvan tarpeiden mukaan. Kotikäynnillä käydään läpi mm. synnytyskokemus, mieliala, imetykseen liittyvät asiat sekä äidin palautuminen synnytyksestä. Artikkelissa on esitetty piirroskuvan, käsitekartan, avulla synnytyskokemukseen vaikuttavia asioita.
Synnytyksen jälkeen äiti ottaa yhteyttä neuvolaan ja sopii kotikäyntiajankohdan äidin ja vauvan tarpeiden mukaan.
Kotikäynnillä käydään läpi äidin synnytyskokemus, isän tuntemukset ja imetykseen liittyvät asiat, kuten imetysasennot ja rinnat.
Lisäksi keskustellaan äidin palautumisesta synnytyksestä, mielialasta, perheen tuen tarpeesta sekä toipumista ja kuntoutumista edistävistä asioista.
Terveydenhoitaja tarkastaa äidiltä kohdun supistumisen, jälkivuodon, välilihan ompeleet ja vauvan kunnon. Vauvan tarkastuksessa on tärkeää huomioida keltaisuus, vapinat, jäntevyys, ihon kunto, näpyt, rakkulat ja uneliaisuus.
Äiti ja terveydenhoitaja keskustelevat vauvan hoitoon liittyvistä asioista esim. ulkoilun aloittamisesta ja vaatetuksesta. Myös äidin jälkitarkastuskäynnistä sekä vauvan ensimmäisestä lastenneuvolakäynnistä sovitaan tarpeen ja tilanteen mukaan.
Synnytyksen jälkeen äiti ottaa yhteyttä neuvolaan ja sopii kotikäyntiajankohdan äidin ja vauvan tarpeiden mukaan.
Kotikäynnillä käydään läpi äidin synnytyskokemus, isän tuntemukset ja imetykseen liittyvät asiat, kuten imetysasennot ja rinnat.
Lisäksi keskustellaan äidin palautumisesta synnytyksestä, mielialasta, perheen tuen tarpeesta sekä toipumista ja kuntoutumista edistävistä asioista.
Terveydenhoitaja tarkastaa äidiltä kohdun supistumisen, jälkivuodon, välilihan ompeleet ja vauvan kunnon. Vauvan tarkastuksessa on tärkeää huomioida keltaisuus, vapinat, jäntevyys, ihon kunto, näpyt, rakkulat ja uneliaisuus.
Äiti ja terveydenhoitaja keskustelevat vauvan hoitoon liittyvistä asioista esim. ulkoilun aloittamisesta ja vaatetuksesta. Myös äidin jälkitarkastuskäynnistä sekä vauvan ensimmäisestä lastenneuvolakäynnistä sovitaan tarpeen ja tilanteen mukaan.
Synnytyksen jälkeen äiti ottaa yhteyttä neuvolaan ja sopii kotikäyntiajankohdan äidin ja vauvan tarpeiden mukaan.
Kotikäynnillä käydään läpi äidin synnytyskokemus, isän tuntemukset ja imetykseen liittyvät asiat, kuten imetysasennot ja rinnat.
Lisäksi keskustellaan äidin palautumisesta synnytyksestä, mielialasta, perheen tuen tarpeesta sekä toipumista ja kuntoutumista edistävistä asioista.
Terveydenhoitaja tarkastaa äidiltä kohdun supistumisen, jälkivuodon, välilihan ompeleet ja vauvan kunnon. Vauvan tarkastuksessa on tärkeää huomioida keltaisuus, vapinat, jäntevyys, ihon kunto, näpyt, rakkulat ja uneliaisuus.
Äiti ja terveydenhoitaja keskustelevat vauvan hoitoon liittyvistä asioista esim. ulkoilun aloittamisesta ja vaatetuksesta. Myös äidin jälkitarkastuskäynnistä sekä vauvan ensimmäisestä lastenneuvolakäynnistä sovitaan tarpeen ja tilanteen mukaan.
Synnytyksen jälkeen terveydenhoitaja tekee kotikäynnin äidin ja vauvan tarpeiden mukaan. Kotikäynnillä käydään läpi mm. synnytyskokemus, mieliala, imetykseen liittyvät asiat sekä äidin palautuminen synnytyksestä. Artikkelissa on esitetty piirroskuvan, käsitekartan, avulla synnytyskokemukseen vaikuttavia asioita.
Synnytyksen jälkeen äiti ottaa yhteyttä neuvolaan ja sopii kotikäyntiajankohdan äidin ja vauvan tarpeiden mukaan.
Kotikäynnillä käydään läpi äidin synnytyskokemus, isän tuntemukset ja imetykseen liittyvät asiat, kuten imetysasennot ja rinnat.
Lisäksi keskustellaan äidin palautumisesta synnytyksestä, mielialasta, perheen tuen tarpeesta sekä toipumista ja kuntoutumista edistävistä asioista.
Terveydenhoitaja tarkastaa äidiltä kohdun supistumisen, jälkivuodon, välilihan ompeleet ja vauvan kunnon. Vauvan tarkastuksessa on tärkeää huomioida keltaisuus, vapinat, jäntevyys, ihon kunto, näpyt, rakkulat ja uneliaisuus.
Äiti ja terveydenhoitaja keskustelevat vauvan hoitoon liittyvistä asioista esim. ulkoilun aloittamisesta ja vaatetuksesta. Myös äidin jälkitarkastuskäynnistä sekä vauvan ensimmäisestä lastenneuvolakäynnistä sovitaan tarpeen ja tilanteen mukaan.
Synnytyksen jälkeen äiti ottaa yhteyttä neuvolaan ja sopii kotikäyntiajankohdan äidin ja vauvan tarpeiden mukaan.
Kotikäynnillä käydään läpi äidin synnytyskokemus, isän tuntemukset ja imetykseen liittyvät asiat, kuten imetysasennot ja rinnat.
Lisäksi keskustellaan äidin palautumisesta synnytyksestä, mielialasta, perheen tuen tarpeesta sekä toipumista ja kuntoutumista edistävistä asioista.
Terveydenhoitaja tarkastaa äidiltä kohdun supistumisen, jälkivuodon, välilihan ompeleet ja vauvan kunnon. Vauvan tarkastuksessa on tärkeää huomioida keltaisuus, vapinat, jäntevyys, ihon kunto, näpyt, rakkulat ja uneliaisuus.
Äiti ja terveydenhoitaja keskustelevat vauvan hoitoon liittyvistä asioista esim. ulkoilun aloittamisesta ja vaatetuksesta. Myös äidin jälkitarkastuskäynnistä sekä vauvan ensimmäisestä lastenneuvolakäynnistä sovitaan tarpeen ja tilanteen mukaan.
Synnytyksen jälkeen terveydenhoitaja tekee kotikäynnin äidin ja vauvan tarpeiden mukaan. Kotikäynnillä käydään läpi mm. synnytyskokemus, mieliala, imetykseen liittyvät asiat sekä äidin palautuminen synnytyksestä. Artikkelissa on esitetty piirroskuvan, käsitekartan, avulla synnytyskokemukseen vaikuttavia asioita.
Synnytyksen jälkeen äiti ottaa yhteyttä neuvolaan ja sopii kotikäyntiajankohdan äidin ja vauvan tarpeiden mukaan.
Kotikäynnillä käydään läpi äidin synnytyskokemus, isän tuntemukset ja imetykseen liittyvät asiat, kuten imetysasennot ja rinnat.
Lisäksi keskustellaan äidin palautumisesta synnytyksestä, mielialasta, perheen tuen tarpeesta sekä toipumista ja kuntoutumista edistävistä asioista.
Terveydenhoitaja tarkastaa äidiltä kohdun supistumisen, jälkivuodon, välilihan ompeleet ja vauvan kunnon. Vauvan tarkastuksessa on tärkeää huomioida keltaisuus, vapinat, jäntevyys, ihon kunto, näpyt, rakkulat ja uneliaisuus.
Äiti ja terveydenhoitaja keskustelevat vauvan hoitoon liittyvistä asioista esim. ulkoilun aloittamisesta ja vaatetuksesta. Myös äidin jälkitarkastuskäynnistä sekä vauvan ensimmäisestä lastenneuvolakäynnistä sovitaan tarpeen ja tilanteen mukaan.
Synnytyksen jälkeen äiti ottaa yhteyttä neuvolaan ja sopii kotikäyntiajankohdan äidin ja vauvan tarpeiden mukaan.
Kotikäynnillä käydään läpi äidin synnytyskokemus, isän tuntemukset ja imetykseen liittyvät asiat, kuten imetysasennot ja rinnat.
Lisäksi keskustellaan äidin palautumisesta synnytyksestä, mielialasta, perheen tuen tarpeesta sekä toipumista ja kuntoutumista edistävistä asioista.
Terveydenhoitaja tarkastaa äidiltä kohdun supistumisen, jälkivuodon, välilihan ompeleet ja vauvan kunnon. Vauvan tarkastuksessa on tärkeää huomioida keltaisuus, vapinat, jäntevyys, ihon kunto, näpyt, rakkulat ja uneliaisuus.
Äiti ja terveydenhoitaja keskustelevat vauvan hoitoon liittyvistä asioista esim. ulkoilun aloittamisesta ja vaatetuksesta. Myös äidin jälkitarkastuskäynnistä sekä vauvan ensimmäisestä lastenneuvolakäynnistä sovitaan tarpeen ja tilanteen mukaan.
Käsitekartta synnytyskokemuksesta
Lähteet
Eskola, Hytönen: Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY, 1997 Saarikoski: Synnytysopin perusteet. Vammalan Kirjapaino, 1996 Ylikorkala, Kauppila: Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim, 1996
Armanto ja Koistinen. 2007. Toim. Neuvolatyön käsikirja. Tammi . Helsinki