Perhevapaita käyttävät pääosin äidit
Kaisa Kauppinen, Mari Kupiainen, Tarja Liuha, Minna Toivanen Julkaistu 30.8.2008, päivitetty 27.4.2009 Työterveyslaitos
Sukupuolia koskeva tasa-arvoinen ajattelu ja perhevapaiden jakamista puoltavat asenteet ovat lisääntyneet, vaikkei se vielä juuri näy perhevapaiden pitämisessä. Huolimatta lakiuudistuksista äidit käyttävät Suomessa yhä yli 90 % kaikista vanhempainpäiväraha-päivistä. Ruotsissa miehet pitävät lähes 20 % vanhempainvapaisiin oikeuttavista päivistä; Islannissa perhevapaat on kiintiöity: 3 kuukautta äidille, 3 kuukautta isälle ja 3 kuukautta vanhemmat voivat jakaa keskenään.
Suomessa vanhempainvapaalle, hoitovapaalle tai osittaiselle hoitovapaalle jää miehistä vain harva. Heistä valtaosa on vapaalla alle 2 kuukautta, vaikka Suomessa kummallakin lapsen kanssa elävällä vanhemmalla on periaatteessa tasavertainen mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan lapsia äitiysvapaan päätyttyä ilman, että työsuhde katkeaa. Työpaikan perheystävällisyyskin vaikuttaa osaltaan, haluaako työntekijä käyttää hänelle kuuluvia perhevapaaoikeuksia.
Perhevapaiden epätasaiseen jakamiseen on monia syitä. Imetys pitää äidin aluksi kiinni vastasyntyneessä, ja äiti saattaa tuntea syyllisyyttä töihin lähdön vuoksi. Moni äiti haluaa joko pitää koko vapaan itse tai on isän mielestä parempi lastenhoitaja. Moni perhe laskee, että äidin kannattaa pitää perhevapaat, koska isä ansaitsee enemmän. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan suuruus määräytyy yleensä verotuksessa todettujen työtulojen mukaan. Isän vanhempainvapaalla voi kuitenkin parhaassa tapauksessa olla myönteinen vaikutus perheen talouteen, kun isän veroprosentti laskee.
Taloudellisten tekijöiden ja perinteisten sukupuoliroolien lisäksi perhevapaiden jakamiseen vaikuttavat niin perheen kuin vanhempien työpaikkojenkin toiveet, arvot, asenteet ja perinteet.
Naiset myös mukauttavat omaa työtään ja työaikaansa perheen vaatimuksiin miehiä enemmän.
Parisuhteen tasapainon kannalta olisi tärkeää, että myös isä voisi jäädä kotiin hoitamaan pientä lasta. Osallistuvan isyyden on tutkimuksissa todettu parantavan miesten omaa terveyttä ja hyvinvointia. Se myös lisää perheessä keskustelua ja sopimista yhteisissä asioissa sekä tuo elämään järjestystä ja "aikuistumista".
Sosiaali- ja terveysministeriö pyrki vuosien 2007-2008 perhevapaakampanjallaan edistämään sukupuolten tasa-arvoa työelämässä ja koulutuksessa. Tavoite oli, että isät pitäisivät enemmän perhevapaita. Kysely selvitti, että kampanja sai puolet vastanneista isistä harkitsemaan perhevapaan pitämistä. Tulevat tilastot näyttävät, vaikuttiko kampanja.
Ilman varsinaista suunnittelua ja ilman tietoa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollisuuksista äiti jää useimmiten kotiin hoitamaan lasta ja isä palaa töihin.
www.isyys.net
Päivärahan määrään vaikuttaa myös se, oletko ollut töissä, opiskellut, ollut sairaana tai työttömänä. Oman äitiys-, isyys- tai vanhempainrahasi määrän voit arvioida internetissä Kelan laskureista
www.finlex.fi (ajantasainen lainsäädäntö)
Perhevapaa voi heikentää naisen ura- ja palkkakehitystä
Tutkimusten mukaan perheelliset voivat yleisesti paremmin kuin perheettömät: Perhe on voimavara niin miehelle kuin naisellekin. On perheen oma valinta, kumpi vanhemmista pitää perhevapaat. Siihen vaikuttavat niin perheen kuin työpaikkojenkin toiveet, arvot, asenteet, perinteet sekä talous.
Koska naiset käyttävät valtaosan perhevapaista ja mukauttavat myös työnsä ja työaikansa miehiä enemmän perheen vaatimuksiin, on sillä monia seuraamuksia naisen työuralle:
- perhevapaiden on todettu heikentävän naisen palkka- ja urakehitystä
- moni nainen palaa miestä useammin perhevapaalta osa-aikaiseen työhön
- pitkä perhevapaalla olo, osa-aikatyöt ja miehen palkkaa alhaisempi palkka pienentävät naisen eläkettä
Näistäkin tutkimustuloksista on hyvä tietää, kun perhe pohtii perhevapaiden käyttöä:
- naiset tekevät enemmän kotitöitä kuin miehet. Naisen pitkä perhevapaa voi myös vakiinnuttaa kotityöt naiselle perhevapaalta paluun jälkeen
- miehen kokonaistyöaika = normaali säännöllinen työaika + korvatut ja ilman korvausta tehdyt ylityöt on suurempi kuin naisten. Tämä merkitsee miehelle korkeampaa palkkaa ja naiselle enemmän vastuuta lapsista ja kotitöistä
- eritoten työssä käyvät alle kouluikäisten lasten äidit tuntevat laiminlyövänsä kotiasioita työhön mentyään
- moni pienen lapsen isä katsoo työn vievän liikaa aikaa perheeltä
- miesjohtajilla on muita miehiä useammin puoliso ja lapsia, kun taas naisjohtajat ovat usein perheettömiä. Perhemyönteinen työpaikka voi edistää sukupuolten tasa-arvoa myös mahdollistamalla naisten uralla etenemisen ja johtajuuden.
- perhevapaista työnantajalle koituvat suorat kustannukset (palkanosuus, jota Kela ei korvaa) sekä epäsuorat kustannukset (sijaistyövoiman rekrytointi- ja koulutuskulut) kasaantuvat naisvaltaisten työpaikkojen ja alojen työnantajille.