TerveSuomi

Stressi voi alkaa psyykkisenä, mutta voi johtaa myös fyysiseen, elimistön kiihtymiseen. Mikä tahansa kiihdyttävä asia voi laukaista stressin: joku elämänmuutos, myönteinen tai kielteinen. Stressi on normaali reaktio ja kuuluu elämään. Pitkään jatkuvana se voi kuitenkin johtaa uupumiseen.

Nykyelossa kiire näkyy ja kuuluu kaikkialla, ja kiireestä syntyy helposti stressi. Voit kokea stressiä, kun joudut tilanteeseen, jossa ympäristön vaatimukset ylittävät omat voimavarasi; et enää hallitse tilannetta. Tämä on monelle tuttua työelämästä. 

Monelle kiire ja paineet ovat myös polttoainetta aikaansaannoksille ja saattavat terästääkin toimintaa. Mutta jos paineet kasaantuvat stressiksi, elimistö on hälytystilassa, ja paineita pitäisi purkaa. Pitkäaikainen stressi on haitallista terveydelle.

Eril ihmisillä erilainen stressikynnys

Kaikki eivät stressaa samalla tavalla: toisen stressikynnys on matalammalla kuin toisen, ja meitä stressaavat eri asiat.

Myös reaktiot fyysiseen ja psyykkiseen stressitilanteeseen voivat olla erilaiset: Koeolosuhteissa on todettu, että kun koehenkilö palautti mieleen stressitilanteita, henkisen stressin mieleen palauttaminen nosti verenpainetta, fyysisen stressitilanteen muistaminen ei.

Nykytyö aiheuttaa monelle stressiä, toista stressaa työn puute. Mutta sairastuttaako stressi? Monien tutkimusten mukaan stressi lisää sairastumisherkkyyttä, ja stressi voi pahentaa taudinkulkua. Työstressi kaksinkertaistaa sydänsairauksien kuolemanvaaran.

Pitkäaikaisena stressi rasittaa kohtuuttomasti, väsymys painaa ja elämänilo katoaa.

Moni meistä kokee stressiä, kun ei täytä itse asettamiaan kohtuuttomia vaatimuksia. Tai toisten asettamia kohtuuttomia vaatimuksia.

Jokaisen kannattaa aika ajoin pysähtyä miettimään, mikä minusta on oikeasti tärkeätä tai tavoiteltavaa. Mitä asioita teen täyttääkseni jonkun odotukset? Kenen?

Kun joku asia tuntuu kurjalta, ihminen haluaa pyrkiä siitä irti. Minne? Olisiko joku myönteinen pyrkimys helpompi tavoite: Alan tehdä tätä mieluisaa ja minulle tärkeää asiaa enemmän. Vähennän sitä, mitä en pidä tärkeänä ja minkä tekeminen tuottaa kurjan olon.

Moni on oppinut myös katsomaan asioita kielteisessä valossa. Joskus voi olla hyväksi "kääntää vaihdetta" ja miettiä mikä nyt synkistää. Onko minun pakko ajatella sitä koko ajan? Entäpä jos päätänkin, että nyt jätän tämän ikävän asian mielestäni ja mietin valoisampaa asiaa?

Missä olet hyvä?

On hyvä tuntea ja tunnustaa myös voimavaransa: missä olen hyvä. Jokainen on jossakin hyvä. Voit yllättyä iloisesti, jos luettelet paperille tai ääneen, missä olet hyvä. Pyydä myös läheisiäsi sanomaan, missä olet hyvä - ja jättämään sanomatta ne asiat, missä et ole hyvä. Meistä jokainen saa potkua hyvästä palautteesta.

Joku ihminen tai asia syö paljon energiaasi. Voitko ajatella luopuvasi tuon ihmisen seurasta, edes silloin tällöin. Voitko jättää asian, joka vie paljon enemmän kuin antaa?

Vaikka myönteisyyttä voi olla vaikea löytää stressin painaessa, kannattaa pysähtyä, jos osaa.

Stressin torjumiseksi:

• sinunkin on hyväksyttävä, ettet voi koskaan hallita elämää täysin
• hyväksy se, mitä et voi muuttaa - tai jollet voi hyväksyä, koeta etsiä muu ratkaisu kuin mahdottoman muuttaminen
• välillä on stressaavampia ajanjaksoja, välillä helpottaa

• opettele ajanhallintaa: aikatauluta työsi ja jätä aikatauluun selkeitä tyhjiä aukkoja - ne täyttyvät kuitenkin
• varaa itsellesi joka viikko ainakin hiukan omaa aikaa, josta et ole tilivelvollinen kenellekään ja jonka voit käyttää miten haluat ja olematta "hyödyksi"

• pyydä apua ja jaa mahdollisuuksien mukaan tehtäviä toisillekin
• mieti mitä töitä voisit jakaa työtovereiden, perheen ja ystävien kesken
• opettele sanomaan ei, äläkä suostu kaikkeen: "Tässä menee minun rajani". Sen voi sanoa kauniistikin, loukkaamatta.
• uskalla sanoa, että et ehdi, et jaksa, et halua tällä kertaa
• sinun ei tarvitse tehdä kaikkea heti; maailma ei tule koskaan valmiiksi ja esim. kotityöt eivät karkaa
• mieti teetkö ensin tärkeät vai kiireelliset asiat?

• kuuntele itseäsi ja elimistöäsi, kehitä aistejasi, "aistit auki"
• opettele tunnistamaan omat kuluttavat elämäntapasi sekä ajatusmallisi ja muuttamaan niitä tietoisesti
• anna lupa tunteillesi. Oletko koskaan kokeillut nimetä tunteitasi? Jotakuta auttaa tunteista kirjoittaminen.
• anna itsellesi ja muille lupa olla epätäydellinen
• huumorikin auttaa: kun joku menee päin seiniä, nauru voi helpottaa.
  

Jaksaminen vaihtelee, ja siihen voit itse vaikuttaa

On helpottavaa tietää, että jaksaminen vaihtelee ja jaksamiseen voi vaikuttaa pienilläkin valinnoilla.

Joskus tarvitaan järeämpiäkin keinoja, että voit oppia hallitsemaan stressiä. Joskus jopa äärimmäisiä, kuten vaikkapa työpaikan jättäminen tai avioero. Hae ajoissa apua, jos sinusta tuntuu, ettet enää jaksa tai selviä omin neuvoin: työterveyshuollosta, terveyskeskuksesta, mielenterveystoimistosta...

Opettele ennakoimaan

Voit ennakoida ja ehkäistä ennakolta stressiä, henkisiä kriisejä ja uupumusta ja myös toipua niistä.

Koska stressi on "elimistön hälytystila", se tuntuu sekä sydämen, ruuansulatuselimistön ym. toiminnoissa. Jopa pieni tauko päivittäin voi helpottaa. Työntutkijat suosittelevatkin nykyisin 10-30 minuutin iltapäivänokosia kello 13-15, iltapäivän "väsymystunteina":

• sydän ja verenkiertoelimistö saavat lepotauon ja verenpaine laskee
• virkistyt ja jaksat iltapäivän työt tehokkaammin
• jaksat illan vapaa-ajalla paremmin
  

Tarkastele omaa tapaasi reagoida stressiin: miten kehosi reagoi, kun olet vihainen tai koet olevasi laiminlyöty. Kiihtyykö pulssisi, hikoavatko kätesi tai tunnetko olosi kylmäksi? Stressin perusfysiologisia oireita tunnistamalla pääset myös käsittelemään niitä.

Elimistömme reagoi saavuttaakseen tasapainon (lähde Hans Selye)

1. vaihe = hälytysvaihe

elintoiminnat hidastuvat

alkaa väsyttää

somaattisia (fyysisiä, kehon) oireita alkaa ilmaantua

sairaudet alkavat

elimistön heikoin ja haavoittuvin kohta pettää

Kiire, paineet tai hektinen toiminta työssä tai muualla eivät välttämättä aiheuta pitempiaikaista stressiä, mikäli kykenet palautumaan niistä:

• voit jättää työpaikan ja työasiat taka-alalle työpäivän jälkeen
• pystyt rentoutumaan eli vireystasosi on matalammalla kuin työssä ja koet positiivisia tunteita
• vapaa-aikasi toiminnot antavat etäisyyttä työhön, koet ja opit uusia asioita
• päätät itse, milloin mitäkin teet vapaa-ajalla
  

Opettele itsellesi sopiva tapa rentoutua. Se voi olla liikuntaa, rentousharjoituksia, hengitys- ja meditointiharjoituksia, lukemista, musiikinkuuntelua tai jokin muu taidenautinto. Pääasia on, että pystyt käyttämään sitä stressin ja jännityksen purkajana tarvitessasi, vaikka joka päivä.

TerveSuomen sivuiltakin löydät tietoa, miten hyvä johtaminen, kuulluksi tuleminen ja oikeudenmukainen kohtelu estävät myös sairauspoissaoloja tai helpottavat työhönpaluuta pitkältä sairauslomalta.

Lähteinä tässä artikkelissa ovat olleet mm. Työterveyslaitoksen, erityisesti professorin Mika Kivimäen tutkimukset.

Tämä artikkeli on osa Pieni päätös päivässä -sivustoa. Terveyttä edistävän ja painonhallintaa tukevan sivuston ovat tuottaneet Sydänliitto ja Diabetesliitto, tiedontuottajina myös UKK-instituutti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Terveyden edistämisen keskus.