TerveSuomi

Myyräkuume on munuaisoireinen verenvuotokuume, jonka aiheuttaa metsämyyrien eritteistä tarttuva Puumala-virus. Myyräkuume on yleisinfektio, joka leviää laajalle elimistöön ja aiheuttaa usein äkillisen munuaistulehduksen.

Myyräkuume alkaa korkealla kuumeella (39-40 astetta C) ilman hengitystieoireita. Seuraavaksi ilmaantuu päänsärkyä, pahoinvointia sekä vatsa- ja selkäkipuja. Joka kolmannella sairastuneella on ohimeneviä näköhäiriöitä. Verenvuodot, esim. nenäverenvuoto, pistospaikkojen vuodot tai limakalvojen verenvuodot, ovat harvinaisia mutta mahdollisia.

Ensimmäisen sairasviikon jälkipuoliskolla voi ilmetä munuaisten vajaatoiminnan merkkejä. Sairastunut saattaa itsekin huomata tämän virtsamäärän vähenemisenä.

Munuaisten vajaatoiminta jatkuu yleensä 1-2 viikkoa. Toipumisvaiheessa virtsamäärät lisääntyvät yli normaalin. Myyräkuumeeseen liittyy harvoin jälkitauteja.

Tavallinen oire myyräkuumepotilaalla on väsymys, usein voimakaskin, ja se voi jatkua 2-3 viikkoa akuutin vaiheen jälkeen.

Myyräkuume tarttuu esim. kesämökin pölystä

Metsämyyrät erittävät Puumala-virusta virtsaansa ja ulosteisiinsa. Ihmisiin virus tarttuu hengitysteitse, kun sisäänhengitysilmaan pääsee jyrsijöiden eritteitä sisältävää pölyä. Tartunnan voi saada esim. kesämökkiä siivotessa tai maapohjaisessa puuliiterissä työskennellessä tai heiniä käsitellessä. Puumala-virus ei tartu ihmisestä toiseen.

Taudin itämisaika on 2-4 viikkoa. Sairastettu tauti antaa elinikäisen immuniteetin (vastustuskyvyn).

Arkijärki kunniaan ehkäisyssä

Paras tapa suojautua tartunnalta on välttää kosketusta metsämyyrien eritteisiin. Eli kannattaa yrittää suojautua liiterien, latojen ja kesämökkien kuivalta pölyltä.

Miten suojautua siivotessa? Arkijärki auttaa:

• tuuleta siivottava tila, ennen kuin alat siivota
• kostuta pölyä mahdollisuuksien mukaan, jottei se pääse helposti nousemaan hengitysilmaan
• voit käyttää pölyltä suojaavia hengityssuojaimiakin, vaikkei niiden tehosta olekaan tutkittua tietoa

Jos epäilet myyräkuumetta, hakeudu lääkäriin

Jos epäilet myyräkuumetta, hakeudu perusterveydenhuoltoon lääkärin vastaanotolle. Myyräkuume voidaan todeta verinäytteestä Puumala-virus -vasta-ainetutkimuksella.

Myyräkuumeeseen sairastunut hakeutuu yleensä sairaalaan, kun kuume jatkuu pitkään ja yleiskunto heikkenee. Tärkeintä on hoitaa kipuja ja nestetasapaino kuntoon.

Rokotetta myyräkuumeeseen ei ole. Varsinaista viruslääkettäkään ei ole eli hoito on oireenmukaista: kivut, nestetasapaino. Ohimenevään keinomunuaishoitoon (dialyysiin) joudutaan turvautumaan noin 1-5 %:ssa tapauksista.

Myyräkuumekuolemat ovat harvinaisia, tuskin yhtä vuodessa. Kuolinmekanismina on ollut hoitoon reagoimaton shokki ja pahat verenvuodot.

Miksi joku sairastuu lievästi, joku vakavammin? Tutkimustulokset osoittavat, että myyräkuumeen vakavuus on sidoksissa ihmisen perinnöllisiin tekijöihin.

Myyräkuumetta on eniten syksyisin ja alkutalvesta.

Suurimmillaan esiintyvyys on talven lähestyessä eli syys-joulukuussa, jolloin myyrät hakeutuvat ihmisasumuksiin. Suurin osa sairastuneista on miehiä ja valtaosa työikäisiä.

Kainuusta merialueille

Suomessa myyräkuumetta on lähes koko maassa aivan pohjoista Lappia lukuun ottamatta eli esiintyvyys on "Kainuusta merialueille". Vuosittain Suomessa todetaan tuhatkunta tapausta, mutta todellisuudessa lieviä tapauksia esiintyy useita tuhansia vuodessa.

Puumala-virusinfektiot esiintyvät noin kolmen vuoden välein, ja ne seuraavat metsämyyrien luonnollista kantojen vaihtelua: kahtena vuotena on runsaasti tapauksia ja kolmantena vuotena ne vähenevät.

Viimeisin sykli alkoi vuonna 2008, ja se on ollut tähän asti selvitetyistä voimakkain: 2008 yli 3000 tapausta ja epidemia jatkui maaliskuulle 2009. Tapausten määrän uskotaan vähentyvän 2009. Vuotta 2008 edeltänyt huippuvuosi oli 2005.

Myyräkuumeen aiheuttavan Puumala-viruksen löysivät vuonna  1980 suomalaiset tutkijat Markus Brummer-Korvenkontio ja Antti Vaheri.