TerveSuomi

Tarja Liuha, Matti Rautalahti Julkaistu 18.6.2007, päivitetty 26.6.2009 Syöpäjärjestöt

Auringon säteilyn haitallisen vaikutuksen huomaat itse, kun iho punoittaa tai palaa. Ihosyöpävaara lisääntyy iholle tulevan UV-säteilyn takia.

Yleisimpiä ihosyöpiä eli tyvisolusyöpää (basaliooma), melanoomaa (tummasolusyöpä) ja okasolusyöpää, todetaan lähes 9000 suomalaisella vuosittain. Melanoomista lähes kaikki voitaisiin ehkäistä suojaamalla iho palamiselta.

Melanooma voi seurata toistuvasta ihon palamisesta

Melanooma voi kehittyä UV-säteilyn aiheuttamasta toistuvasta ihon palamisesta. Riskiryhmässä ovat alla olevassa taulukossa mainitut ihotyypit I ja II - vaaleaihoiset, sinisilmäiset, vaalea- ja punatukkaiset sekä runsasluomiset - joiden ihon suojamekanismi ei ole niin hyvin kehittynyt kuin ryhmiin III-IV kuuluvilla.

Parantumisen ennuste on hyvä, jos syöpä todetaan jo varhaisessa, paikallisen ihomuutoksen vaiheessa.

Vuonna 2007 todettiin Suomessa 915 melanoomaa, miehillä 462 (vähennystä edellisvuodesta 24)  ja naisilla 453 (lisäystä 22).

Melanoomaan sairastuneista 85 prosenttia on elossa vielä viiden vuoden päästä hoidosta, mutta toisaalta uusiutumisriski on viisinkertainen viiden vuoden aikana.

Melanoomaa on ilmaantunut vuosi vuodelta enemmän, vaikkakin kasvu on ollut hidasta 2000-luvun. Ihmiset osaavat jo suojata ihoaan. Mutta koska syöpä kehittyy hitaasti, ja melanoomaankin sairastutaan vasta yli 40-vuotiaana (tyypillisimmin yli 60-vuotiaana), lisää melanoomatapauksia on odotettavissa. Miehillä melanoomat ovat hieman yleisempiä kuin naisilla.

9/10 melanoomasta on periaatteessa ehkäistävissä, jos iho suojataan sekä auringonvalon aiheuttamalta palamiselta (keskipäivä sisällä, auringossa vaatetus ja suojavoiteet) että pitkään jatkuvalta säännölliseltä altistumiselta.

Pohjoinen sijainti suojaa vähän, mutta suojaudu myös etelänmatkoilla

Pohjoinen sijainti näyttäisi hieman suojaavan melanoomalta: Suomessa Helsingin seudun sairaanhoidossa tilastoituja tapauksia on suhteessa enemmän kuin Kainuussa tilastoituja. Tilastoja vertaillut Suomen syöpärekisteri ei ole tutkinut, mikä osuus Etelä-Suomessa asuvien mahdollisesti runsaammilla etelänmatkoilla on melanooman esiintymiseen.

Suomessa melanoomat eivät ole yhtä yleisiä kuin lämpimissä maissa. Esimerkiksi Australiassa melanoomatapausten määrä suhteessa väestöön on moninkertainen Suomen lukuihin verrattuna. Vaikka pohjoinen suojaa, kaukomatkojen lisääntyessä myös suomalaisten ihosyöpäriski yleistyy.

Tyvisolusyöpä yleisin

Yleisin UV-säteilyn aiheuttamista syövistä on tyvisolusyöpä eli basaliooma. Senkin syntyyn vaikuttaa UV-säteilyn elinaikainen kertymäannos. Riskiryhmässä ovat ulkona työtä tekevät, joilla kasvot ja kesällä selkäkin ovat alttiina säteilylle pitkiä aikoja.

Vuonna 2007 todettiin 6760 tyvisolusyöpää, miehillä 3121 (lisäystä 51 edellisestä vuodesta) ja naisilla 3639 (vähennystä 90). Todelliseksi lukumääräksi arvioidaan n. 12 000. Väestön vanheneminen tullee lisäämään tyvisolusyöpien määrää voimakkaasti tulevaisuudessa.

Tyvisolusyöpä ei lähetä etäpesäkkeitä eikä se lisää kuolleisuutta. Monesti se jää varsinkin vanhoilta ihmisiltä kokonaan toteamatta. Uusiutumisriski on 1,5-kertainen diagnoosia seuraavan viiden vuoden aikana.

Okasolusyövällä muitakin tausta-aiheuttajia

Okasolusyövän syntyyn vaikuttaa UV-säteilyn elinaikainen kertymäannos. Myös ihon krooninen ärsytys, lääkkeet ja kemikaalit ja jotkut perinnölliset sairaudet voivat olla vaaratekijöitä.

Vuonna 2007 todettiin Suomessa 1108 okasolusyöpää: miehillä 575 (lisäystä 74 edellisestä vuodesta) ja naisilla 533 (vähennystä 26). Uusien tapausten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta, ja ennusteiden mukaan uusia tapauksia olisi vuonna 2015 jo yli 1400.

Sairastumisikä on yleensä yli 50 vuotta ja sairastuneiden keski-ikä 75 vuotta. Okasolusyöpä esiintyy tyypillisesti kasvoilla.

Okasolusyöpää on esiintynyt useammin miehillä kuin naisilla. Tämä selittynee miesten aiemmin yleisillä ulkotöillä.

Tärkein syy okasolusyövän synnyssä on auringon UV-säteilyn elinaikana kertynyt annos. Mutta myös röntgensäteily, krooninen ärsytys ihovaurioihin (arvet, haavaumat), immunosuppressiivinen lääkitys (esim. elinsiirtopotilailla), työperäiset altisteet (arsenikki, terva, hiili, mineraaliöljyt) ja jotkut perinnölliset sairaudet (xeroderma pigmentosum, albinismi) lisäävät sairastumisriskiä. Joissakin tutkimuksissa tupakan käyttö näyttää olevan itsenäinen vaaratekijä.

Okasolusyövän saaneista 85 - 90 % jää henkiin, ja miehet pärjäävät hieman paremmin. Noin 10 % saa uuden kasvaimen myöhemmin.