TerveSuomi

Kaikenlaiset tunteet kuuluvat ihmisenä olemiseen - myös pettymyksen, vihan, loukkaantumisen ja nolostumisen tunteet. Tunne ei ole sama asia kuin toiminta. Kun voimakas tunne valtaa mielen, voit itse valita, miten toimit vai toimitko lainkaan.

Suuttuessaan harva pystyy ajattelemaan ja toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tällöin on hyvä rauhoittua, vaikka poistumalla toiseen huoneeseen tai menemällä ulos. Tunteen liennyttyä ihminen pystyy taas ajattelemaan järkevästi: mistä suutuin ja miksi tämä asia on minulle tärkeä. Suuttumuksen syynä on harvoin se asia, mistä riita alkaa. Taustalla saattaa olla loukkaantumisen tai pelon tunteita. Suuttunut saattaa kokea, että hänet on jollain tavalla ohitettu, hänen mielipiteitään ei ole kuunneltu tai arvostettu. Voi myös pelottaa: jos minusta ei välitetä tarpeeksi, jään yksin.

Tunne. Pysähdy. Mieti. Valitse oikein

Tunteita kuohuttavia asioita ei kannata lakaista maton alle. Kumppanille kannattaa kertoa, mistä loukkaantui, pettyi tai suuttui. Jos ei kerro omista tunteista ja ajatuksista toiselle, hän ei voi tietää niistä. Silloin hän saattaa tietämättään ja tahtomattaan loukata.

Omista tunteista ei voi syyttää muita, eivätkä mitkään tunteet oikeuta käyttäytymään väkivaltaisesti. Riitely kuuluu ihmissuhteisiin, mutta väkivalta ei. Riidan ja väkivallan erottaa toisistaan pelko. Jokaisen tulisi toimia niin, ettei edes vihaisena sano tai tee mitään peruuttamatonta. Sanoja ja tekoja ei saa takaisin. Jos on kuitenkin toiminut toista ja itseään kohtaan väärin, parasta on pyytää reilusti anteeksi ja valita seuraavalla kerralla toisin.

Pohdi toimintaasi kysymysten avulla

Pohdi seuraavanlaisia kysymyksiä:

• Millaisissa tilanteissa pelkään käyttäväni väkivaltaa tai olen käyttäytynyt väkivaltaisesti? Mikä tunne minulla silloin on päällimmäisenä mielessä?
• Mihin olen pyrkinyt käyttäessäsi väkivaltaa?
• Millä muilla keinoin pääsisin tavoitteeseeni?
• Miten toimin vastaavanlaisen tunteen tullessa työpaikalla, opiskelupaikassa tai muualla kuin kotona? Voinko toimia samoin perheessäni?
• Miten olen toiminut silloin, kun olen voinut olla tyytyväinen omaan käytökseeni enkä ole turvautunut kumppania tai lapsia pelottavaan tai satuttavaan toimintaan?

Ota vastuu käyttäytymisestäsi ja hae apua

Väkivaltainen ja toista arvostamaton käytös aiheuttaa epäluottamusta ja pelkoa, vaikka fyysisen väkivallan tekoja ei olisi tai niitä olisi harvoin. Oman käyttäytymisen muuttaminen on mahdollista, mutta saatat tarvita tunteidesi ja toimintasi pohdintaan ammattilaisen tukea.

Elämässä ei tarvitse pärjätä yksin. Ota vastuu käyttäytymisestäsi ja hae tukea väkivaltatyöhön erikoistuneilta työntekijöiltä. Sinulla ja perheelläsi on oikeus väkivallattomaan elämään, itsekunnioitukseen ja tukeen.

Mistä apua väkivaltaiseen käyttäytymiseen?

Tekijä voi hakea omasta aloitteestaan apua väkivaltaiseen käyttäytymiseensä. Suomessa toimii useita väkivallan katkaisuohjelmia. Ne ovat yleensä järjestöjen ohjelmia tai yksityisten terapeuttien tarjoamia palveluja. Esimerkiksi miehille suunnattua apua tarjoaa Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työ, jota on suurimmilla paikkakunnilla.

Auttavia tahoja

Jussi-työ
Jussi-työn tavoitteena on tukea miehiä löytämään väkivallattomia ongelmanratkaisukeinoja, sekä auttaa miehiä elämään turvallisesti itsensä ja läheistensä kanssa. Helsinki, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Turku ja Vantaa.

Lyömätön linja Espoossa
Lyömättömän linjan Väkivallan katkaisu -ohjelman avulla miehet voivat kehittää itselleen valmiuksia ja välineitä väkivallan käytöstä eroon pääsemiseen.

Maria Akatemian Demeter
Maria Akatemian Demeter-toiminta on tarkoitettu naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Toimintamuotoja ovat puhelinpäivystys, yksilökeskustelut ja ohjatut vertaisryhmät. MASU-projekti on tarkoitettu maahanmuuttajataustaisten naisten käyttämän väkivallan tunnistamiseen ja kohtaamiseen.

Miessakit ry / Lyömätön linja
Apua väkivaltaa läheisiään kohtaan käyttäneille miehille.